Puheenaihe: Ovatko kilpailukyky ja työpaikat turvassa?
- Teknologiateollisuus ry:n johtaja Mika Nykänen varoittaa metalliteollisuuden karkaavan ulkomaille, jos verotus kiristyy.
Tuore työmarkkinoiden raamisopimus on mannaa hallitukselle. Onhan se hokenut kuin mantraa, että Suomen kilpailukyky tärisee ja työpaikat hupenevat, jos sopua ei synny. Vaan ovatko kilpailukyky ja työpaikat turvassa? Eivät ole, jos asiaa kysytään vientiteollisuudelta.
Teknologiateollisuus laskee, että istuva – samoin kuin edellinen – hallitus on tehnyt tukun päätöksiä, jotka ovat heikentäneet teollisuuden mahdollisuuksia Suomessa. Tilanteen pitäisi olla päinvastainen. Teollisuus odottaa päätöksiä, jotka antavat signaaleja siitä, että tänne kannattaa investoida.
Kansalliset ”huonot ”päätökset eivät ole ainoita, jotka jarruttavat menestymistä. EU:sta satelee uusia säädöksiä, jotka Suomi ottaa käyttöön kuuliaisena jäsenmaana ensimmäisten joukossa.
1 Miten hallitus on vaikeuttanut vientiteollisuuden asemaa verotuksellisesti, Metallijalostajat ry:n toimitusjohtaja Mika Nykänen?
– Avoimessa kilpailussa teollisuus ei voi siirtää veroja tuotteiden hintoihin. Suomessa on kiristetty erityisesti energia-, ympäristö- ja jäteveroja.
– Näiden yhteisvaikutus on satoja miljoonia euroja joka vuosi. Yritysverotuksen kilpailukykyä on heikennetty tasaisesti 1990-luvun verouudistuksen jälkeen. Myös pääomaverotuksen kiristäminen karkottaa pääomia Suomesta.
2 Miten energiapäätökset ovat vaikuttaneet?
– Suomi on riippuvainen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvystä ja menestyksestä. Ydinvoimaluvat ovat tärkeitä päätöksiä, mutta tuotanto käynnistyy vasta yli kymmenen vuoden kuluttua. Ennuste on, että näiden jälkeenkin Suomi on sähkön nettotuoja.
Seuraavan voimalan sähkölle on kotimaista kysyntää, varsinkin, jos Saksa luopuu ydinvoimasta. Tämä johtaa sähkön kysynnän ja hintojen nousuun Euroopassa. Myös laajeneva päästökauppa puoltaa hiilivapaan lisäydinvoiman valmistelua.
Lisäksi suomalaiset yritykset joutuvat olemaan markkinahintojen varassa.
– Monissa kilpailijamaissa yritykset ostavat markkinahintoja edullisempaa sähköä valtioiden omistamilta energiayhtiöiltä.
Sähköveron alentaminen energiaveroleikkurin avulla olisi teollisuudelle tärkeää.
– Budjettiriihessä sitä jälleen lykättiin vuodella eteenpäin. Teollisuuden halpa energia kuuluu menneisyyteen. Kilpailijamaissa sähkövero on paljon Suomea alempi. Ruotsissa se on nolla.
3 Riittääkö alalle osaajia?
– Alan ammattikoulutus on monilta osin hyvää, mutta ei usein vastaa yritysten tarpeita. Ammattioppilaitosten koulutuksen pitäisi olla lähempänä työtehtäviä, jotka ovat nykyisin monipuolisia ja vaativia. Lisäksi työnjohtokoulutuksen palauttaminen on monen yrityksen toivelistalla. Myös ammattikorkeakoulujen koulutusta pitäisi muuttaa lähemmäs työtehtäviä, joita yrityksessä tehdään.
– Ammattikorkeakoulujen valmistumisajat ovat vuosia ohjeaikoja hitaampia ja keskeyttäneiden määrä korkea, erityisesti teknisillä aloilla. Tämä on todiste siitä, että järjestelmää pitää remontoida.
Yliopistojen määrärahaleikkaukset ovat kansallinen virhe.
– On lyhytnäköistä, jos säätiöyliopistoilta leikataan jo luvattua rahoitusta. Elinkeinoelämä on kerännyt niille yli 200 miljoonaa euroa ja tästä teknologiateollisuuden osuus on 140 miljoonaa euroa. Valtio ei saa pettää antamiaan lupauksia.
4 Miten EU:n asettama rikkidirektiivi kurittaa teollisuutta?
– Sen lisärasite Suomelle on 1,2 miljardia euroa vuodessa. Tämä vastaa noin 24 000 henkilötyövuoden kustannuksia joka vuosi. Kustannuksia ei voi siirtää vientituotteiden hintoihin. Säädökset rasittavat Suomen taloutta enemmän kuin muita Pohjois-Euroopan maita. Suomen sitoumusta direktiiviin pitääkin muuttaa. Vientiteollisuus ei voi saada tällaista lisärasitetta Suomen myötävaikutuksella.
5 Miten uudet ympäristövelvoitteet vaikuttavat?
– Niitä kiristetään jatkuvasti. Päällekkäisyyksiä on niin paljon, että viranomaiset eivät pysty kertomaan niiden yhteensovittamisesta. Suomalainen metallien jalostus on maailman ympäristöystävällisintä. Jos sen kilpailukyky heikkenee, siirtyy tuotanto toisaalle.
6 Miten teollisuus selviää päästökaupassa?
– EU:n yksipuolinen päästökauppa tuo lisäkustannuksia, joita muualla toimivilla yrityksillä ei ole. Teknologiateollisuudelle syntyy seuraavan päästökauppakauden aikana useiden miljardien eurojen lisäkustannus. Sitä ei voida EU:n omankaan arvion mukaan siirtää hintoihin hiilivuotoaloilla kuten metallien jalostuksessa. Nyt useissa maissa valmistellaan teollisuuden suoraa tukemista päästökaupan vuoksi.
– Suomen ei pitäisi ottaa kontolleen lisää rasitteita kiristämällä päästövähennystavoitteitaan. Se maksaisi jälleen uusia työpaikkoja. Tavoitteena on oltava tasapuolinen ja sitova ilmastosopimus.
Tausta: Miksi teknologia on tärkeä ala?
Teknologiateollisuus on teollisuudenaloista suurin teollinen työllistäjä, tuottaja ja viejä.
Työllistää reilut 212 000 henkeä. Se on lähes 45 prosenttia teollisuuden henkilöstöstä.
Jakaantuu kolmeen päätoimialaan, elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus.
Yritysten koko vaihtelee yhden miehen pajasta kansainvälisiin suurkonserneihin.
Ota kantaa
Onko vientiteollisuuden valitusryöppy oikeutettu?
"Raukat vain menköhöt merten taa", eli annetaan sen teollisuuden vaan painua Kiinaan. Jäädään me muut tänne Suomeen vaikkapa lähihoitajiksi. Porskutetaan sitten Kreikan malliin!
Ilmoita asiaton kommentti