Puheenaihe: Suomi torjuu USA:n rahan!
On asioita, joita ihmiset tarvitsevat aina, näyttipä maailma tulevaisuudessa millaiselta tahansa. Näitä välttämättömyyksiä ovat ruoka, lääkkeet, energia, raaka-aineet, koulutus ja varmasti viihde ja elämyksetkin. Suomi pärjää monessa lajissa suvereenisti.
Yritystoiminnankin kannalta logiikka on suoraviivainen: tuotetaan sitä, mitä ihmiset tarvitsevat ja haluavat ostaa ja mihin meillä on antaa raaka-aineita tai kilpailukykyistä osaamista.
Miten näin ymmärrettävä kuvio sitten muuttuu monimutkaiseksi?
Lisätään ensin verotus, tukiaiset, markkinointi ja kansainvälinen viestintä.
Seuraavaksi kuvaan piirretään muutama kiinalainen tehdas, amerikkalainen konsultti, kreikkalainen talouspäättäjä, Venäjän presidentti ja suomalaiset eduskuntavaalit.
Lopullisesti piirustuksen saa tukkoon suomalainen, joka mieluummin kaatuu saappaat jalassa kuin tekee asioita uudella tavalla.
Kuka pelkää mobiilipeliä?
Viimeksi tämä uudistuksia vastustava suomalainen havaittiin alueella, jossa on mahtavat vaellusmaastot, puhdas ilma, kirkkaat vedet – ja rahat lopussa. Elämysten huippukohde ammotti tyhjillään, sillä maailman matkailijoilla ei ole aavistustakaan, että sellainen paikka on edes olemassa. Kuinka siis saisimme viestin perille?
Mitä jos käyttäisimme hyväksemme pelimaailmaa ja alan suomalaista osaamista? Tehdään Suomen Lapin vaelluskohteista tosimaailman rasteja, joihin yhdistyy tietokone- ja kännykkäpeli. Suomalainen metsäseikkailu kansainväliseen levitykseen ja matkailijoiden mobiililaitteisiin!
Yritysten ja työpaikkojen luomista voisi jatkaa pikku hiljaa paikan päällä odottavilla palveluilla, äänitteillä, oppailla, keittokirjoilla ja blogeilla. Hanke tukisi osaltaan koko metsäsektorin uudistumista.
Suunnitelma sai saapasjalkasuomalaiselta täystyrmäyksen. ”Paikkakunta voisi peliin yhdistettynä menettää aitouttaan”, kuului ainoa perustelu paikallisen Ely-keskuksen suunnalta.
Kuopion ihme kumottiin
Kuopioon kasvatettiin vuosien päättäväisillä ponnisteluilla lääketieteellisen osaamisen keskus. Tuloksena on ollut joillakin osa-alueilla maailman johtavaa tutkimusta, ja Suomi sai 1990-luvulla kansainvälisiltä lääkeyhtiöiltä satoja miljoonia euroja tuotekehitysrahaa.
Hyvinvointi ja terveys nousivat Suomen toiseksi tärkeimmäksi teollisuudenalaksi, joka kiinnosti ulkomailla liki tietotekniikan tapaan. Tässäkin lajissa menestystä sabotoitiin itse. Virta tyrehtyi osaltaan, kun Suomessa otettiin käyttöön viitehintajärjestelmä. Se takasi patenttisuojan vanhojen lääkkeiden valmistusmenetelmälle mutta, toisin kuin muissa Euroopan maissa, ei itse tuotteelle.
Suomen maine innovaatioympäristönä sai pahan iskun. Suomi päätyi Yhdysvaltojen luokituksessa 301-maiden joukkoon eli eräänlaiselle mustalle listalle, jolla se on edelleen.
Maineen tahriintuminen vaikuttaa moneen suuntaan. Listaus on estänyt muutamia lupaavia bioteknologiayrityksiä saamasta pääomarahoitusta Yhdysvalloista. Suomen lääketeollisuusala on kolmen viime vuoden aikana menettänyt yli 800 työpaikkaa, ja lisävähennyksiä on vielä tulossa.
Asennemuutos tarpeen
Kuopiota ei onneksi lannisteta helposti. Siellä, kuten muutamissa muissakin yksiköissä ympäri Suomea, tehdään edelleen korkealuokkaista työtä. Lääketutkimusten saaminen Suomeen on vaikeutunut, mutta täällä on edelleen osaamista, jota kansainvälisillä hankkeilla ei ole varaa sivuuttaa.
Suomen taloudellinen tulevaisuus on monen tekijän summa. Menestyksen rakentaminen on usein monimutkaista ja vaikeasti hallittavaa. Yhteen menestyksen esteeseen voimme vaikuttaa kotikonstein ja välittömästi: omiin asenteisiimme.
Toimintaympäristö pitää saada parempaan iskuun julkisin toimin. Investointien edistämisestä on tehtävä kansallinen kutsumus. Aitoudestakin on opittava kertomaan monella tavalla. Tuotteet ja palvelut pitää miettiä käyttäjän näkökulmasta. Viestit on vietävä kuluttajalle tavalla, joka sytyttää.
Eiköhän pistetä töpinäksi. Näin tekemällä varmistamme, että menestys ei jää ainakaan meistä itsestämme kiinni.
Kristiina Helenius
Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin AmChamin johtaja
Ota kantaa
Miksi osaava Suomi ei kiinnosta sijoittajaa?
Luoja meitä suojelkoon amerikkaisilta omistajilta.
400-sivuisia pukeutumis-, käytös- ja etiikkaoppaita.
Unohtamattakaan ARVO-käsikirjaa.
Ilmoita asiaton kommentti