Puheenaihe: Kreikkaa pitää tukea
- Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren mukaan kukaan ei voi varmuudella sanoa, tulisiko Kreikan velkasaneeraus suomalaiselle veronmaksajalle kalliimmaksi kuin maan tukeminen.
Miksi EU-päättäjät haluavat edelleen syytää rahaa Kreikkaan, vaikka talousviisaat ovat todenneet, ettei maata saada tukipaketeilla jaloilleen?
Ekonomistit ovat saavuttaneet jo lähes yksiäänisyyden, että Kreikka täytyy vapauttaa suuresta osasta velkojaan velkasaneerauksella.
Miksi EU-päättäjät eivät päädy samaan lopputulokseen?
Koska hallitun velkasaneerauksen ohjetta ei ole poimittavissa mistään oppikirjasta, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori.
1 Aikaa on ollut pakko ostaa. Velkasaneerauksessa Kreikka voisi saada puolet tai jopa enemmän veloistaan täysin anteeksi. Vapaavuori sanoo, että siitä aiheutuisi Suomelle suoriakin tappioita.
Eniten takkiinsa ottaisivat sijoittajat, jotka useissa tapauksissa ovat pankkeja. Suurimpana uhkana on pankista toiseen tarttuva pankkikriisi, joka vaikuttaisi Suomeenkin.
Kreikan tukemisella on ostettu aikaa. Se on ollut välttämätöntä, jotta muut euromaat ja pankit ovat saaneet aikaa valmistautua.
Vapaavuori korostaa, että vientiriippuvaisen Suomen etu on, etteivät maat tai pankit romahda.
– Mikä ihmeen muun intressi hallituksella voisi olla tukea vaikkapa Kreikkaa kuin oma asiamme? hän kysyy.
Vapaavuori sanoo, että päättäjät arvioivat velkasaneerauksen vaikutuksia jatkuvasti.
2 Velkasaneeraus ei ratkaise ongelmaa. Vapaavuorta ärsyttää, miten helposti velkasaneerausta tarjoillaan ratkaisuksi. Hän painottaa, ettei valtion velkasaneeraukseen ole valmista käsikirjoitusta. Ei ole takeita, että se pysyisi hallittuna.
– Siihen liittyy valtavan valtavan paljon riskejä, Vapaavuori sanoo.
Kukaan ei pysty sanomaan, tuleeko Kreikan velkasaneeraus suomalaiselle veronmaksajalle kalliimmaksi kuin maan tukeminen.
Ryhmäjohtajan mielestä on väärin esitellä velkasaneerausta ikään kuin ratkaisuna Kreikan tai muiden potentiaalisten kriisimaiden ongelmiin. Vapaavuori muistuttaa, että kriisin ydin on ylivelkaantuminen, joka on syntynyt pitkän ajan kuluessa. Sen poistamiseksi ei ole nopeita ratkaisuja.
– Ei auta mitään, jos Kreikassa tehdään velkasaneeraus ja sitten jatketaan elämää kuin mitään ei olisi tapahtunut.
3 Tukimekanismit tarvitaan. Markkina-arvioiden mukaan kriisirahastojen, väliaikaisen Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja pysyvän vakausmekanismin EVM:n koko pitäisi kasvattaa 2000 miljardiin euroon, jotta euromaiden kriisiä voitaisiin helpottaa.
Vapaavuori pitää puheita kriisirahaston paisuttamisesta lähes myyttinä. Vahvaa poliittista tahtoa siihen ei ole.
Sitä mieltä Vapaavuori on, että kriisirahastot oli pakko luoda. Hän muistuttaa, kuten Evan Sixten Korkman, että rahaliitossa on valuvika. Siinä ei ole otettu huomioon, ettei liitto toimisi. Minkäänlaisia kriisimekanismeja ei luotu. Nyt luodaan.
– Tukimekanismien tarkoitus on estää totaalinen romahdus ja lievittää kriisin leviämistä maasta toiseen, Vapaavuori sanoo.
4 Vakuuksia ei kannata enää vaatia. Suomessa on viime viikko taisteltu siitä, saiko valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) Suomelle hyvät Kreikka-vakuudet vai ei.
Vapaavuori sanoo, että vakuuksien saaminen oli EU:ssa niin kivulias prosessi, että on realismia olettaa, ettei vastaavia ole enää Suomelle luvassa. Entä jos uusia tukipaketteja euromaille on tehtävä?
– Olisi aiheellista miettiä, lähdetäänkö vakuuksia enää vaatimaan ylipäätään, Vapaavuori sanoo.
– Suomella on ollut niin hyvä maine Euroopassa, että olemme kestäneet tämän episodin hyvin. Jos siitä tulee Suomelle pysyvä toimintatapa, tilanne on toinen.
Ota kantaaVoiko Suomi luopua vakuusvaatimuksesta, jos uusia tukipaketteja euromaille tarvitaan?
Rahat tarvitaan omassa maassa kreikka tulkoon omillaan toimeen. Siitä jäisi ylellekkin rahaa pudjettiin ei tarvitsisi syyttömiä rahastaa mediaverolla eikä muullakaan rahastusmuodolla.
Ilmoita asiaton kommentti