Puheenaihe: Lisää opiskelupaikkoja korkeakouluihin?

Kyproslainen EU-komissaari Androulla Vassiliou haluaa lisää korkeakoulutettuja työmarkkinoille, etteivät kilpailijamaat karkaa.

Seuraavassa Vassiliou tekee ehdotuksia koulutuksen kehittämisestä ja Suomen opetusministeri Jukka Gustafsson kommentoi:

Androulla Vassiliou

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava EU-komissaari

Maailmantalous perustuu nykyisin sen eri osa-alueiden keskinäiseen riippuvuuteen ja raakaan kilpailuun. Euroopan unionin kyky pitää yllä yhteisen edun mukaista kestävää talouskehitystä – ja vastata tuleviin yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin – riippuu aiempaa voimakkaammin eurooppalaisten ammattitaidosta, osaamisesta ja innovatiivisuudesta.

Tarvittavien taitojen kehittäminen puolestaan edellyttää laadukkaita koulutusjärjestelmiä, jotka antavat jokaiselle valmiudet hyödyntää koko potentiaalinsa sekä hankkia työuransa ja henkilökohtaisen kehityksensä kannalta tarkoituksenmukaiset taidot.

Pitkälle menevää ammattitaitoa tarvitaan yhä useammissa työpaikoissa. Kouluttamattomien työskentelymahdollisuudet vähenevät, kun taas korkea-asteen loppututkintoa edellyttävien työpaikkojen osuuden odotetaan nousevan nykyisestä 30 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä kuitenkin ainoastaan 26 prosentilla EU:n työvoimasta on korkeakoulututkinto. (ehdotus 1) Osuus on huomattavasti pienempi kuin unionin tärkeimmillä kilpailijoilla USA:lla, Kanadalla, Japanilla ja Australialla, ja tilanteen huolestuttavuutta lisää koulutustason nousu Kiinan ja Brasilian kaltaisissa kehittyvissä talouksissa.

EU-maat ovatkin Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä asettaneet tavoitteekseen, että vuosikymmenen loppuun mennessä vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen tai vastaava tutkinto.

Talouskriisi pahentaa

Opiskelijamäärien kasvattaminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Olennaisen tärkeää on, että korkeakoulujen opetusohjelmat antavat opiskelijoille osaamista ja taitoa, joita he tarvitsevat menestyäkseen nykyaikaisessa osaamisyhteiskunnassa. Vaikka korkeakoulututkinnon suorittaneet löytävät yleensä paremmin työtä, saavat parempaa palkkaa ja joutuvat keskimääräistä harvemmin työttömiksi, merkittävä osa heistä kohtaa vaikeuksia hyvän työpaikan löytämisessä.

Talouskriisi on vielä pahentanut tätä tilannetta. Talouskasvun elvyttämistoimien lisäksi on siksi myös uudistettava korkeakoulutusta.

Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, koulutus on räätälöitävä vastaamaan paremmin yksilöllisiä ja työmarkkinoiden tarpeita. Opiskelijoille on lisäksi tarjottava parempaa opinto-ohjausta ja mahdollisuuksia kehittää työn kannalta tärkeitä taitoja opintojensa aikana.

Korkeakoulujen on oltava tiiviimmässä vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Tarvitaan yhteistyötä elinkeinoelämän, innovatiivisten yritysten ja ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. (ehdotus 2) Tarvitaan myös tarkoituksenmukaisia hallintojärjestelmiä ja riittävästi kestäviä investointeja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Edellä esitettyihin haasteisiin tarjotaan ratkaisuja uudessa eurooppalaisen korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelmassa.

Vaikka perimmäinen vastuu koulutuksen järjestämisestä kuuluu EU-maiden viranomaisille ja oppilaitoksille, EU:lla voi – ja pitää – olla tärkeä rooli uudistusten tukemisessa ja korkeakoulutusta koskevien yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa. (ehdotus 3)

Lisää rakennerahaa

Vuosiksi 2014–2020 Euroopan komissio ehdottaa huomattavaa lisäystä koulutusohjelmiin käytettäviin EU-varoihin ja EU:n tutkimusinvestointeihin, koska nämä alat vaikuttavat merkittävällä tavalla unionin vaurauteen tulevaisuudessa.

Komissio aikoo etenkin lisätä korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja henkilövaihtoa. Varoja käytetään siihen, että yhä useampi saa mahdollisuuden kehittää omia taitojaan ja hankkia arvokasta kokemusta ulkomailla suoritetun opiskelu-, harjoittelu-, opetus- tai tutkimusjakson aikana.

Lisäksi komissio vahvistaa rakennerahastojen roolia korkea-asteen koulutuksen tukemisessa. Se käynnistää myös useita täysin uusia Euroopan tason aloitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi toimet, joilla parannetaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden tunnustamista, harjoittelujen laatua parantava hanke ja uusi eurooppalainen opintolainojen takausjärjestelmä, jonka avulla useammat opiskelijat voivat saada kohtuullisin ehdoin rahoitusta maisterin tutkinnon suorittamiseen ulkomailla. (ehdotus 4)

Opetusministerin vastaukset komissaarin ehdotuksiin

Jukka Gustafsson

Opetusministeri (sd)

ehdotus 1

Pääosin samaa mieltä

– Osaamistason nostaminen on tärkeää, myös Suomessa. Olemme pitkälti samassa tilanteessa muun Euroopan kanssa: kärki uhkaa karata.

Kun meillä 39 prosenttia saa korkea- tai ammattikorkeakoulutason tutkinnon valmiiksi, on vastaava luku Etelä-Koreassa peräti 63. Omaa tavoitetta pitää siis nostaa.

– Tietysti Suomi tarvitsee teollisena maana myös ammatillista osaamista. Realistinen tavoite on nostaa 39 prosentin korkean tason oppineiden osuus lyhyellä aikavälillä 45:een.

ehdotus 2

Samaa mieltä

– Korkeakoulutus on kannattava investointi. Tarvitsee vain katsoa sen vaikutusta työllisyyteen ja jopa terveyteen. Tutkimukset osoittavat, että koulutustaso vaikuttaa jopa yksilön yleiseen tyytyväisyyteen.

ehdotus 3

Pääosin samaa mieltä

– Unionilla on toki tärkeä rooli yhteisten vastausten löytämisessä koulutuksen ongelmiinkin.

– Monella tavalla opetus- ja koulutusasiat ovat kuitenkin syvästi kansallisia, ja sitä me Suomessa tähdennämme.

– Me hyödymme yhteistyöstä ja unionin tarjoamasta lisäarvosta tälläkin alalla, mutta korostan: kansallisista lähtökohdista.

ehdotus 4

Osin eri mieltä

– EU-laajuiset opintotukijärjestelmät ovat kovin kaukainen utopia. En nyt jaksa niihin hirveän vakavasti suhtautua ainakaan lyhyellä aikavälillä.

– Sosiaaliturvakin on meillä lähtökohtaisesti asumisperusteista. Näen siihen rinnastaen, että opintolainajärjestelmätkin ovat aika kansallisia.

–Rajat ylittäviä takausjärjestelmiä voi toki pohdiskella, mutta jäsenmaat ovat näissä asioissa lähtökohtaisesti kovin erilaisissa asemissa. On hyvä, että EU:ssa visioidaan, mutta tämä on aika hankalasti toteutettava ajatus.

Fakta: EU ei päätä opetuksesta

EU:ssa jäsenmaat vastaavat koulutusjärjestelmästä itse.

Liikkumista maasta toiseen helpottaa tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen. Liikkuvuutta edistetään myös useilla vaihto-ohjelmilla.

Korkea-asteen koulutuksessa keskeinen yhteistyöfoorumi on nimeltään Bolognan prosessi.

Komissio haluaa lisätä koulutusta osana Eurooppa 2020 -ohjelmaa, mihin liittyy myös Vassilioun johdolla laadittu korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelma.

Nykyinen koulutuskomissaari Androulla Vassiliou on kyproslainen liberaalipoliitikko ja maansa entisen presidentin George Vassilioun puoliso.