Puheenaihe: Venäjä varustaa, Suomi supistaa
- On uskallettava käydä avointa keskustelua; mikään ei saa olla enää tabu, sanoo puolustusministeri Stefan Wallin.
Ruostuneet panssarivaunut, rapistuneet varuskunnat, nälkäiset sotilaat, epäinhimilliset simputukset.
Venäjän armeijan alennustilaa on länsimaissa taivasteltu pitkään, mutta mahdollisesti ei enää kauan. Itänaapuri on tehostamassa armeijaansa sellaisilla paukuilla, että tukka nousee pystyyn.
Maanpuolustuskorkeakoulun tuore raportti Venäjän sotilaallisesta kehityksestä Suomen lähialueilla piirtää kuvan massiivisista uudistuksista. Reilu vuosi sitten Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistettiin läntiseksi sotilaspiiriksi. Sen maavoimat ovat huomattavan vahvat.
Raportissa arvioidaan, että sotilaspiirin taistelukyky verrattuna entiseen Leningradin piiriin nousee 90 prosenttia. Vain Kaukoidässä on hieman enemmän maavoimien yhtymiä.
Läntisen piirin maavoimien rauhanajan joukot ovat jatkuvassa valmiudessa olevia taistelukykyisiä yhtymiä ja joukko-osastoja. Maavoimien jalkaväki- ja muita aselajijoukkoja on yhteensä 17 prikaatia. Lisäksi on ilmarynnäkkö- ja maahanlaskudivisioonat. Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut perustavansa kaksi uutta arktista prikaatia koillisrajan lähelle.
Mitä tästä pitäisi ajatella, puolustusministeri Stefan Wallin (r)?
– Venäläisjoukkojen sijoittamisesta lähialueillemme tai volyymin kasvusta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tällainen operaatio voi olla myös kansallista oman kuvan kiillottamista.Muualla Euroopassa luovutaan yleisestä asevelvollisuudesta ja pienennetään asevoimia. Venäjällä näytetään kulkevan toiseen suuntaan. Miksi?
– Turvallisuustilanne on erilainen kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Varsovan liiton maat ovat liittyneet Natoon ja paljon kertoo kehityksestä se, että mukana on myös Albania. Tämä on osoitus siitä, että Nato on muuttunut.– Yhdysvallat maksaa edelleen ison osan kustannuksista, mutta USA:n huomio on kiinnittynyt yhä enemmän Aasiaan ja Tyynellemerelle. Painopiste on kääntymässä pois päin Euroopasta, jolloin eurooppalainen poliittinen arkkitehtuuri on muuttunut. Venäjä panostaa tässä tilanteessa asevoimiinsa.
– Siellä on jatkuvasti ollut korkea valmiusaste perustuen historiallisiin tekijöihin.
Pottia kasvattavat jo ennestään sovitut säästöpäätökset.
Suomessa puolustusvoimat on kovalla säästökuurilla. Määrärahoja nipistetään 200 miljoonalla eurolla seuraavalla vaalikaudella. Onko järkevää politiikkaa vähentää puolustusmäärärajoja, kun rajan takana asevoimia kasvatetaan?
– Raportti on mielenkiintoinen, mutta ei muuta tilannetta. Lähtökohdat ovat entisellään. Pitää myös muistaa, että tämä on vain yksi selvitys muiden joukossa. Seuraamme tarkasti myös sotilasasiamiehiltämme ja lähetystöistä tulevia selvityksiä sekä tiedustelun kautta saatavaa tietoa.– On myös uskallettava käydä avointa keskustelua; mikään ei saa olla enää tabu. Asioista pitää käyttää niiden oikeita nimiä. Raportti antaa hyvää pohjaa julkiseen keskusteluun.
Raportti korostaa, että Suomen alueellisen puolustusjärjestelmän rauhan ajan valmius on matala. Onko sodan ajan joukkojen vähentäminen Suomessa tässä valossa perusteltua?
– Perusrakenteet säilyvät, vaikka reservin koko pienenee. Tavoitteena on edelleen riittävän kokoinen ja paremmin varustettu reservi. Pitää myös muistaa, että on olemassa muitakin uhkakuvia kuin perinteiset sotilaalliset. Ympäristötuhot, kulkutaudit, hallitsemattomat muuttoliikkeet, elektroninen sota, terrorismi.Raportti osoittaa, että Venäjä pitää Natoa vaarana ja epäyhtenäinen Nato puolestaan Venäjää kumppanina. Pitäisikö Suomen ajatella Nato-jäsenyyttä tarkemmin idän varustelun takia?
– Tällä vaalikaudella jäsenyyttä ei valmistella. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Turvallisuuspoliittinen selonteko linjaa puolestaan, että Suomella on edelleenkin vahvoja perusteita harkita jäsenyyttä. Nämä lausunnot kannustavat jatkamaan keskustelua jäsenyyden eduista ja haitoista. Tuore raportti ei ole Nato-henkseleihin paukuttamispaperi, mutta johtopäätökset ovat lukijan silmissä.Venäjällä johtokaksikko vaihtaa rooleja. Miten se vaikuttaa Suomeen?
– Suomella on kokemuksia presidentti Dmitri Medvedevista ja sitä ennen Vladimir Putinista. En usko, että vaihto vaikuttaa kovinkaan paljon Suomen ja Venäjän suhteisiin. Niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, kuka maata johtaa.Ota kantaa
Pitäisikö Suomen armeijan määrärahojen leikkaus peruuttaa?
paljon on huolta epätietoisilla ihmisillä ,ja ei varmastikkaan suotta, kun tämä keulakuvamme on kaiken asioitakoskevan pitäny salassa kansalta.
Ilmoita asiaton kommentti