Puheenaihe: Raimo Sailas latelee rajut talousteesit - ”Kova tauti vaatii kovat lääkkeet”

Nollalinja palkankorotuksiin. Lisää säästöjä. 10 miljardin euron kestävyysvaje sulaa tällä vaalikaudella toivottua vähemmän.

Kovien teesien takana on valtiovarainministeriön pitkäaikainen valtiosihteeri Raimo Sailas.

Sumuisessa talousympäristössä Sailas nostaa työmarkkinapolitiikan aivan keskeiseen asemaan. Sillä voidaan omin toimin vaikuttaa omaan selviytymiseen.

– Jos tilanne kovasti huononee, mikä on todennäköistä, pari vuotta pitäisi edetä nollalinjalla.

Sailas suosittelee palkansaajille nykyisten sopimusten jatkamista. Lisää palkkaa ei nyt auta pyytää. Siten vienti saa vauhtia ja kilpailukykyä vahvistuu.

– Kova tauti vaatii kovat lääkkeet.

Suorapuheinen Sailas painottaa, että hän puhuu tässä yksityishenkilönä, ei valtion virkamiehenä.

Teknologiateollisuuden kolmen työntekijäliiton juuri julkistamat palkkavaatimukset ja kustannuserät hilaavat kokonaisvaikutukset 8 prosenttiin.

– Ei kai kukaan tosissaan kuvittele semmoisen toteutuvan.

3 miljardia kireämmäksi!

Sailas sanoo suoraan, että hallituksen säästöt eivät riitä. Lisää pitää karsia vielä ainakin 3 miljardia euroa.

Vuoteen 2015 mennessä hallitus on luvannut säästää ja kiristää veroja yhteensä 2,5 miljardia euroa.

– Se ei riitä. Sitä on koetettu toistaa, Sailas sanoo. Valtiovarainministeriön luvut olivat ennen hallituksen budjettipäätöksiä 6 miljardia euroa tälle vaalikaudelle ja 4 miljardia seuraavalle kaudelle. Niin taataan tulevaisuuden palvelut, kurotaan umpeen tulojen ja menojen epäsuhta, kestävyysvaje.

Hallitusneuvotteluissa ministeriö sai laskelmistaan huutia etenkin sdp:ltä. Vaje nähtiin ministeriön luomukseksi.

– Yhteisiä rahoja tässä yritetään hoitaa.

– Koko julkisen talouden kestävyysvajeeksi laskettiin vaalien aikaan 10 miljardia euroa. Laskelma oli keskimääräinen monen laitoksen vertailussa. Se tehtiin EU-määritelmien mukaan. Perusteet olivat täysin avoimet, Sailas kertaa.

Kun maailmantalous uhkaa kääntyä entistä synkempään suuntaan, 3 miljardia euroakaan ei ehkä riitä.

– Ennen vaaleja sdp ja vasemmistoliitto haukkuivat oppositiosta hallituksen romuttaneen valtion talouden. Kun vaalit oli käyty, ei tilanne ollutkaan niin paha, Sailas naurahtaa.

– Parhaan arvion mukaan kehittyneissä maissa on edessä pitkä hitaan kasvun aika. Tuorein, PTT:n ennuste laski ensi vuoden kasvun meillä jo miinusmerkkiseksi. Hallitusohjelmaa tehtäessä kasvuennuste oli yli 3 prosenttia. Nyt se on 1,8. Sekin on mieluummin optimistinen kuin pessimistinen.

Rakenteellisia muutoksia ei voi niitäkään välttää. Sailas, 66, sanoo, että eläkkeelle lähtöä on myöhennettävä. Itse hän korottaisi ikärajaa.

Sailas lisää, että budjetin tasapainotustoimet eivät ole niin etupainotteisia kuin yleisesti uskotaan.

Budjettia kootessaan hallitus vakuutti, että kiristykset tehdään etupainotteisesti. Ministeriön laskelmat osoittavat kuitenkin, että ensi vuoden sopeutuspotti kutistui vain puoleen miljardiin parin miljardin euron sijaan.

– Menoja lykkäiltiin. Puolustuksen 200 miljoonan säästöjä ei voi tehdä alussa. Hankintoja ei voi sopimuksia rikkomatta keskeyttää. Opetuspuolella taas vaikkapa ammattikorkeakouluissa lukuvuodet on jo aloitettu eivätkä säästöt onnistu ensi vuodeksi.

– Valittua linjaa epävarmassa tilanteessa pidän fiksuna. Kevään kehysriihessä katsotaan, miten tilanne on muuttunut.

Hallitusohjelman mukaan valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Budjettiriihessä hyväksyttiin myös valtion neljän vuoden kehysbudjetti. Sen mukaan valtionvelka on nyt 44 prosenttia bkt:stä. 2015 velkaa on 51 prosenttia bkt:stä.

– Valtion velka on kasvanut nopeasti. Hallituksen omistakin papereista käy ilmi, että nyt tehdyt päätökset eivät riitä velkasuhteen nousun katkaisuun.

Sailas on katsellut myös 1990-luvun alun lukuja.

– Valtiolla oli 1991 alussa velkaa vain 10-11 prosenttia bkt:stä. Tilanne oli hyvä. Valtion luottokelpoisuus alkoi kuitenkin laskea jo 1992. Nopeat muutokset ovat aina mahdollisia, hän varoittaa.

Ota kantaa: Jos leikataan, mistä leikkaisit?