Puheenaihe: VR suistui IT-ansaan

Miksi suuret tietojärjestelmäprojektit epäonnistuvat lähes järjestään?

– Kysymykseen löytyy kaksi päävastausta; yritetään haukata liian iso kakku yhdellä kerralla tai sitten hypätään projektiin liian nopeasti, sanoo Börje Uimonen.

– Yleensä epäonnistumisen takana ovat huono johto ja huono suunnittelu. VR:n tapauksessa en osaa ottaa kantaa. Sen tiedän, että tietohallinnon johtoa vaihdettiin äskettäin, sanoo Reino Myllymäki.

Uimonen ja Myllymäki ovat oikeita miehiä vastaamaan kysymykseen: he työskentelevät IT-mentoreina ja olivat tekemässä viime vuonna ilmestynyttä kirjaa Miksi tietojärjestelmäprojekti epäonnistuu.

VR:n epäonnistuminen ei yllättänyt Myllymäkeä.

– Lähtökohta oli jo hyvin erikoinen: järjestelmää oli toimittamassa kaksi kilpailijaa, Tieto ja Accenture. Siinä oli kylvettynä epäonnistumisen siemen. Se on tavallista. Pahimmat virheet tehdään uusien projektin alussa, tiivistää Myllymäki.

– Kolme osapuolta samassa sopassa. Ei kukaan ota vastuuta. Pieleen menee.

Monopolin ansa

VR:n tapauksessa monopoliasema vauhditti romahdusta.

– Ihmisillä ei ollut muuta vaihtoehtoa. Olen varma, että Finnairilla olisi käynyt aivan samoin, sanoo Myllymäki.

Uimonen kuitenkin kummastelee VR:n epäonnistumista.

– VR:ssä on ollut hyvin tiukka, melkein pedantti IT-kontrolli. Seurasin itse hyvin läheltä edellistä uudistusta 1990-luvulla. Kaikki suunniteltiin ja valvottiin erittäin tarkasti, Uimonen kertoo.

– Silloin VR:n tietohallintojohtaja oli Sirpa Creuz. Hänet pantiin kuitenkin syrjään muutama vuosi sitten. Saattaa olla, että VR:n kulttuuri tässä asiassa muuttui silloin.

Uimosen mukaan verkkoruuhkan testaaminen olisi ollut helppo järjestää simuloimalla.

– Ihmettelen kovasti, jos niin ei tehty. Siinä tapauksessa bisnes-ajattelu on painanut liikaa.

Myös Myllymäki arvioi, että liikelaitosmaisuus muutti VR:n kuviota ratkaisevasti.

– Vanha valtionlaitos halusi muuttaa yrityskuvaansa. Liian monta asiaa muutettiin yhdellä kertaa. Vanhojen rakenteiden päälle ei saatu luotua uutta tarpeeksi tehokkaasti, hän sanoo.

Myllymäki on kuullut, että uudistus piti alun perin tehdä jo keväällä.

– Paine oli liian kova, toista kertaa aikataulua ei haluttu muuttaa. Otettiin riski. Ja hävittiin. Onhan tässä kyseessä miljoonien tappiot VR:lle.

Rahaa palaa

– Tällä alalla epäonnistuminen on melkein yleisempää kuin onnistuminen. Ja mitä enemmän projekti maksaa, sitä todennäköisemmin se epäonnistuu, sanoo Myllymäki.

– Olin itse todistamassa, kuinka suomalainen yritys hukkasi 60 miljoonaa IT-järjestelmän uusimiseen. Kaikki katosi taivaan tuuliin, Myllymäki sanoo.

– 1990-luvun lopulla suomalainen pankki menetti tietojärjestelmää uudistettaessa viisi miljoonaa. Mitään ei saatu aikaan. Joskus ihmettelee, miksi ilmiselvästi epäonnistumaan tuomittua projektia jatketaan ja jatketaan.

Myllymäki kertoo hämmentävän tilaston: Yli 10 miljoonaa dollaria maksavista tietojärjestelmäprojekteista 98 prosenttia epäonnistuu tavalla tai toisella.

– Alle 750 000 dollarin projekteista epäonnistuu ”vain” 46 prosenttia.

Hurjia lukuja, jotka pakottavat ihmettelemään: eihän uusista laivoistakaan yhdeksän kymmenestä uppoa ja talotkin ovat useimmiten heti valmiita ja pysyvät pystyssä.

Mikä IT-yrityksiä siis vaivaa?

– Taloja on rakennettu 5000 vuotta, laivoja 2000 vuotta, tietojärjestelmiä vasta 50 vuotta. Perinne puuttuu vielä, miettii Myllymäki.

– Toisaalta IT-projekteihin suhtaudutaan yhä vähätellen. Ne ovat sellaista höpöhöpö-hommaa.

Myös raha vaikuttaa.

– Jos tuntihinnat pyritään tarjouskilpailussa painamaan mahdollisimman alas, parhaat osaajat siirtyvät tekemään muita projekteja.

Fakta: Kolme isoa

Suomessa julkishallinnon tietojärjestelmäprojektit menevät lähes poikkeuksetta kolmelle yritykselle.

Tieto, Acccenture ja Logica hallitsevat markkinoita.

Tieto eli entinen TietoEnator on kerännyt huomattavan paljon epäonnistumisia. Muun muassa sähköinen äänestäminen, Turun kaupungin kaksoislaskut ja nyt VR ovat tahrineet Tieto Oy:n kilpeä.

Logican projekteista otsikoihin ovat nousseet armeijan palkat, Taysin potilastiedot ja VR:n viime elokuun ja joulukuun kaaokset.

Puolustusvoimat ei kuitenkaan ole vaihtanut toimittajaa. Sen koko mikrotuki siirtyy Logican vastuulle. Hankintaan sisältyvät muun muassa työasemat, palvelimet ja konesalien sisäiset tietoliikenneyhteydet, tietojärjestelmät sekä ohjelmistot laiteympäristöineen.

Puolustusvoimat on aiemmin tuottanut ulkoistettavat palvelut itse.

Ota kantaa: Pitäisikö tietojärjestelmäprojekteja toimittavat firmat panna vastuuseen jatkuvista epäonnistumista?