Puheenaihe: Kurkut kouluruokalan seinällä, opettajat eväitä nauttimassa
Sen pitäisi olla ruokaa, mutta se on muuttunut nykytaiteeksi. Tesoman koulun ruokalan nurkkaseinästä toljottaa kaksi kuivunutta kurkunviipaletta kuin Andy Warholin poptaideteoksesta. Samantyyppistä ruokailmaisua löytyi aiemmin tällä viikolla myös Pyynikin koulusta. Tämä on arkipäivää Tampereen kouluissa, se on ollut sitä jo kaksi vuotta.
Tampereen kaupunki tahtoi säästää ja poisti opettajilta ateriaedun vuonna 2009. Tämä vähensi koulujen ruokailua valvovien silmien määrää selvästi Tampereen kouluissa. Monet opettajat syövät nyt mieluummin ruoka-aikaan omia eväitään opettajanhuoneessa.
Tesoman koulun kahta ruokavuoroa valvoo aina kaksi opettajaa. Koulussa on yli 400 oppilasta, joten ruokavuorossa voi olla kahdella valvojalla kaksisataa valvottavaa. Kaikkialle eivät kahden valvojan silmät ehdi.
– Valvojat puuttuvat siihen, jos joku heittelee ruokaa, mutta valvojat enimmäkseen pyörivät tuolla salin toisella puolella. Mun mielestä toinen opettaja voisi olla tällä puolella, niin saisi paremmin valvottua, sanoo Tesoman koulun seiskaluokkalainen Veera Koivunen.
Pikkusäästö, iso vaikutus
Neljä vuotta Tesoman koulun keittiössä ruokapalvelun esimiehenä työskennellyt Sari Kuusela allekirjoittaa Veeran näkemyksen valvonnan vähyydestä.
– Tänä syksynä on perunoita ja kurkkuja heitelty seiniin. Kun opettajien ateriaetu poistettiin, niin opettajien ruokailu täällä väheni ja valvontakin siitä höltyi. Olen kuullut monesta muustakin koulusta, että se vaikutti, Kuusela sanoo.
Tesoman koulun rehtorin Panu Pitkäsen mukaan ateriaedun palauttaminen opettajille olisi ehdottomasti kouluille eduksi.
– On ihan selvä, että nyt ruokailussa on vähemmän opettajia paikalla. Olisi mukava tietää, paljonko ateriaedun poistamisella on oikeasti säästetty, kun sitä ruokaa tehdään kuitenkin saman verran kuin ennenkin ja nykyäänkin sitä jää syömättä, Pitkänen sanoo.
Kurkkuminiatyyriä lukuunottamatta Tesoman koulun ruokala on siisti ja yleistunnelma oppilaiden ruokailussa on hyvä. Kuuselan ja Pitkäsen mukaan sotkemistapaukset yritetään aina selvittää ja sotkijat komentaa siivoamaan sotkunsa.
– Meillä kävi täällä englantilaisten rehtorien ryhmä ihmettelemässä, että kuinka ruokailu täällä sujuu niin hienosti, ruoka on terveellistä ja ilmaista ja oppilaat syövät rauhallisesti, Pitkänen kertoo.
Liian harva käy syömässä
Satunnaista sotkemista huolestuneempia Pitkänen ja Kuusela ovat siitä, että osa oppilaista ei tunnu syövän lainkaan.
– Viimeksi kun tarkistettiin, puuttui vajaat sata oppilasta syömästä. Tuntuu, että liian harva käy syömässä. Oppilaat ovat kuitenkin koulussa kuusi tuntia päivässä. Kyllä siinä välillä jotain pitäisi tankatakin, Pitkänen sanoo.
Veera Koivusella ja luokkakavereillaan Olivia Syrjällä, Sini Paastelalla ja Elisa Niilo-Rämällä on lautasillaan porkkanaraastetta ja pieni nokare kaalilaatikkoa. Tytöt syövät lautasensa siististi tyhjiksi, vaikka kukaan ei ilmoita kaalilaatikosta erityisemmin pitävänsä.
– Jotkut eivät syö kuin jonkun näkkärin, tai vähän jotain leipää, tytöt sanovat.
Pitkäsellä on teoria, mistä syömättömyys johtuu. Alakouluissa syöminen on ollut valvotumpaa kuin yläkoulussa.
– Täällä opettaja ei välttämättä istu aina oppilaiden pöydän päässä, kun ei ole sitä ateriaetua. Täällä seiskaluokkalaiset sitten vähän ehkä kokeilevat sitä vapauttaan. Näen vähän vieraana sen ajatuksen, että me 13–14-vuotiaita taluttaisimme kädestä tänne syömään, Pitkänen toteaa.
Oppilaiden syömättömyydestä on keskusteltu vanhempainilloissa ja luokissa.
– Kun ruoka-asiat ovat mediassa koko ajan tapetilla, niin kyllä se pistää murrosikäiset miettimään, Pitkänen sanoo.
Tesoman koulun ruokalistaan kuuluvat possukastikkeet, jauhelihakastikkeet, uunimakkarat ja kalapuikot.
– Meillä on tosi hyvää peruskotiruokaa. En tiedä sitten, ovatko nykynuoret tottuneet liikaa pitsoihin ja hampurilaisiin, Kuusela summaa.
Tausta: Ateriaetu pois
Tampereen kaupunki päätti poistaa opettajilta valvonta-ateriaedun osana kaupungin säästötoimia syksyllä 2009.
Siihen asti peruskoulujen opettajat saivat nauttia valvonta-aterian luontaisetuna. Opettajien palkkaan lisättiin aterian verotusarvo 3,30 euroa ja siitä maksettiin veroa, mikä kartutti myös opettajien eläkettä.
Tällä hetkellä opettajat joutuvat maksamaan kouluaterioinnistaan hieman yli neljä euroa aterialta. Moni opettaja on protestina lopettanut syömisen koulunsa ruokalassa kokonaan.
Kun etu poistettiin, Tampereen Aterian tuotantopäällikkö Tuija Silván pohti jo tuolloin Aamulehdessä (31.7.2009), että koululaiset saattavat jättää joitakin ruokia maistamatta, kun oma opettaja ei ole näyttämässä mallia ja ruokailemassa itse pöydän päässä.
Ota kantaa: Pitäisikö ateriaetu palauttaa opettajille ja mitenkä koululaiset saataisiin kunnioittamaan ja syömään kouluruokaa?
Itse juuri Pyynikin koulun viime vuonna lopettaneena voin ainakin omalta osalta kiittää keittätärtämme hyvästä kouluruoasta ja mahtavista ruokailuhetkistä. Koulussamme kalapuikkojen lisukkeeksi vain opettajat saivat ketsuppia. -Ja sehän meitä pieniä yläastelaisia sapetti. Aina kun kalapuikot kuuluivat maittavaan kouluateriaan vaadimme ketsuppia suhteellisen äänekkäästi. Sitten saimme kuin saimmekin ketsuppia. Keittäjätteremme kun oli niin yhteistyöhaluinen ja mukava, että hoiti meille ketsupin pöytäään. Muutenkin voisin omalta osaltani kehua kouluruokaa: Se oli suhteellisen hyväää, sitä kun söi mahan täydeltä niin jaksoi hyvin koulupäivän loppuun asti. Ja ihan vain energiajuomia lasten syömättömyydestä syyttäville tiedoksi : Minäkin join energiajuomia enkä korvannut kouluruokaa energiajuomilla.
Ilmoita asiaton kommentti