Puheenaihe: Pian tarvitaan kaksi maapallollista luonnonvaroja, varoittaa ympäristökomissaari

Keskellä talouskriisiä on vaikea olla eri mieltä, kun sanotaan, että on keskitettävä kaikki ponnistelut työllisyyteen ja kasvuun. Mutta riittääkö tämä todelliseksi pitkän aikavälin ratkaisuksi?

Hallituksille, joilla on edessään vaalit aina muutaman vuoden välein, voi olla houkuttelevaa etsiä pikaratkaisuja. Silti jokainen, joka kantaa huolta maapallon tulevaisuudesta ja tulevien sukupolvien kohtalosta, ymmärtää, että meidän on keskityttävä myös siihen, minkälaisia työpaikkoja ja millaista kasvua luomme.

Taloutta ei pidä ainoastaan parantaa, sitä on myös muutettava.

Etsiessämme ratkaisuja emme saa kahlita itseämme nykyisiin taloudellisiin rakenteisiin. On luotava kannustimia muutokselle, jonka avulla voidaan varmistaa kestävä tulevaisuus.

Tämänhetkisen talouskriisin syynä on ennen kaikkea se, että on otettu liikaa rahaa lainaksi. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa ajallemme ominainen liiallisen lainanoton muoto.

1900-luvun aikana talouden tuotos nelikymmenkertaistui, ja elintaso nousi valtavasti. Kasvu on perustunut rajallisten luonnonvarojen, kuten polttoaineiden, metallien, mineraalien, puun ja veden kestämättömään käyttöön.

Sata vuotta sitten maailman väkiluku oli 1,5 miljardia. Nyt maailmassa on 7 miljardia ihmistä, ja vuoteen 2050 mennessä väkiluku nousee 9 miljardiin.

Mikäli jatkamme resurssien käyttöä nykyiseen tahtiin, tarvitsemme pian kaksi maapallollista luonnonvaroja.

Resurssien niukkuuden ongelmaa ei ratkaista pysäyttämällä talouden kasvua vaan tuottamalla vähemmällä enemmän sekä korvaamalla, korjaamalla, käyttämällä uudelleen ja kierrättämällä sitä, mitä tuotamme.

Meidän on lakattava tuhlaamasta resursseja ja alettava elää maapallon fyysisten ja biologisten rajoitusten mukaan.

Meidän on oltava resurssitehokkaita.

Päättäjien valinta

Ympäristönsuojelijoiden ja teollisuuden on lopetettava vanhat kiistansa ja työskenneltävä yhdessä. Resurssitehokkuuden ja kilpailukyvyn välillä ei ole ristiriitaa. Voimme nähdä jo nyt, että Euroopassa resurssitehokkaimmat maat ovat usein myös kaikkein kilpailukykyisimpiä.

Tämä ei ole sattumaa. Euroopan onkin käynnistettävä muutos tänään, jotta se olisi tulevaisuudessa edelläkävijä.

Onko meillä valinnanvaraa? Vastaus on selkeästi ”ei”, kun otamme huomioon edellä mainitut seikat ja muistamme, että Eurooppa on vahvasti riippuvainen monien sellaisten strategisten luonnonvarojen tuonnista, joita on yhä vähemmän ja joiden hinta todennäköisesti nousee. Resurssitehokkuuden parantaminen on väistämätöntä.

Valinnanvaraa meille jää kuitenkin sen osalta, miten hallitsemme tätä muutosta, jotta siitä tulisi toisaalta mahdollisimman kivuton niille yrityksille, jotka tarvitsevat sopeutumisaikaa, ja toisaalta mahdollisimman palkitseva niille, joilta muutos onnistuu nopeammin.

Muutos edellyttää, että meidän on sovellettava resurssitehokkuuden periaatetta kaikkeen toimintaamme – aina jätehuollosta tutkimukseen ja kehitykseen, energiatalouteen, liikenteeseen, rakentamiseen, teollisuuteen, maatalouteen, kauppaan ja niin edelleen.

Päätöksentekijät voivat vaikuttaa kuluttajien ja markkinoiden käyttäytymiseen esimerkiksi varmistamalla, että hinnat vastaavat resurssien todellista arvoa, siirtämällä verotuksen painopistettä työnteosta resursseihin ja lopettamalla ympäristön kannalta haitalliset tuet. Voidaan edistää ekoinnovaatiota ja vaatia ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja.

Kuluttajien valinta

Kuluttajina voimme vaikuttaa valtavasti talouden muutoksiin. Euroopan unionissa käytetään 16 tonnia primääriraaka-aineita henkeä kohti vuodessa, ja tästä määrästä kuusi tonnia päätyy jätteeksi. Voimme valita tuotteita, jotka tuotetaan kestävällä tavalla, jotka kuluttavat vähän energiaa, joissa on käytetty vähemmän pakkausmateriaalia ja jotka voidaan korjata tai kierrättää.

Euroopan komissio julkaisee tänään ”tiekartan” eli suunnitelman siitä, miten tulevan hyvinvoinnin ja vaurauden kannalta välttämätön resurssitehokas kasvu voidaan saavuttaa. Emme kuitenkaan halua väittää, että meillä olisi jo nyt hallussamme kaikki vastaukset ja välineet, joita tämän monimutkaisen ongelman ratkaisemiseen tarvitaan. Talouden muuntaminen resurssitehokkaaksi on globaali haaste, jota ratkomaan tarvitaan kaikki toimijat: hallitukset ja kansainväliset järjestöt, teollisuus ja investoijat, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt.

Jos käytämme resurssien tuottavuuden lisäämiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen yhtä paljon kekseliäisyyttä ja energiaa kuin olemme käyttäneet työn tuottavuuden lisäämiseen, onnistumme varmasti suuntaamaan taloutemme kestävälle tielle.

Luonnonvarojen entistä tehokkaampi käyttö on yksi tärkeimmistä rakenteellisista muutoksista, joita taloudessamme tarvitaan.

Jos epäonnistumme, pelkään pahoin, että seuraava sukupolvi pitää nykyistä talouskriisiämme helppona tapauksena verrattuna siihen kriisiin, josta sen on selviydyttävä.

Kirjoittaja on ympäristöasioista vastaava EU-komissaari.

Ota kantaa

Voiko kuluttaja vaikuttaa talouden muutoksiin?