Puheenaihe: Sdp hylkää lempilapsensa vuorotteluvapaan
- Lauri Ihalainen ei suostu kommentoimaan vielä vuorotteluvapaakysymystä.
Vuorotteluvapaan isäksi vaalikampanjassa tunnustautunut opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) kiemurtelee vaikeana eduskunnan syyskauden avajaisissa. Kysyn häneltä, miksi hallitus aikoo leikata vuorotteluvapaista, vaikka juuri sdp on vannonut vuorottelun puolesta.
– Se ei ole minun hallinnon alaani. En pyri olemaan oppimestarina tässä asiassa. Hallitusohjelmassa säästöjä haettiin kipeistäkin säästökohteista, Gustafsson sanoi ja pidättäytyy vastaamasta jatkokysymyksiin.
Vallan makuun päässyt isä näyttää hylkäävän lempilapsensa. Vuorotteluvapaan korvauksista aiotaan leikata tammikuusta lähtien 10–20 prosenttia. Valtio säästäisi 7,5 miljoonaa euroa. Leikkaus kuuluu hallitusohjelmaan.
Leikkaukset osuvat kipeästi sdp:n ja sen kannattajien nilkkaan. Juuri sdp ja sitä lähellä oleva SAK ovat pitäneet tärkeänä sitä, että työelämää ”huokoistettaisiin” ja siihen ujutettaisiin lepojaksoja, jotta työntekijät jaksaisivat painaa pitempään. Nyt moni voi jättää vuorottelun väliin, jos korvaukset tippuvat.
Sdp:llä on työelämän kehittämisessä värisuora, sillä työministerinä toimii pitkäaikainen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen ja eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtajana on Tarja Filatov. Jokerina pohjalla häärii vuorotteluvapaan isä Gustafsson.
Uudistus on Ihalaisen peukalon alla. Hän ilmoitti avustajansa suulla, ettei kommentoi asiaa ennen torstaita, jolloin hän tapaa työmarkkinajärjestöjen edustajat. Ihalainen ehdotti jo Sanoman maakuntalehdissä, että yritykset voisivat korvata lisämaksuilla vuorotteluvapaista vähennettävän valtionosuuden. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei tälle lämpene.
Ex-työministeri Filatov sanoo sdp:n olleen ajamassa vuorotteluvapaata, mutta muistuttaa, että ajat ovat ankeat.
– Joudumme katsomaan kaikkia talouteen sidottuja asioita. Toivon, että korvaustaso säilyy niin riittävänä, että se on aidosti ihmisille mahdollisuus. Se olisi itsepetos, että tiukennetaan kriteereitä tai ajetaan korvaustaso niin alas, että kukaan ei voi käyttää sitä.
Tutkimus kiistää hyödyt
Sdp voi toisaalta olla oikeassa leikatessaan korvauksia, sillä tutkimus ei tue väitettä vuorotteluvapaan hyödyistä. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tutkimuksessa 2009 selvisi, että vuorotteluvapaajärjestelmä ei auta jaksamaan työssä eikä se pidennä työuria.
Vuorottelijat jäävät tutkimuksen mukaan muita työntekijöitä useammin työelämän ulkopuolelle. Vapaalla ei ole vaikutusta myöskään sairauspoissaoloihin. Tiedot sotivat sdp:n ja SAK:n aiempia käsityksiä vastaan. Lisäksi valtaosa äänestäjistä pitää vuorotteluvapaan ajatuksesta.
Tutkimus ohitettiin julkisuudessa vähin äänin. Etenkin SAK ja sdp vaikenivat.
– En ole lukenut raporttia, enkä tiedä sitä, ovatko hallitusohjelmaa neuvotelleet sen lukeneet, Filatov myöntää.
Filatov painottaa sitä, että ihmiset ovat olleet tyytyväisiä vuorotteluvapaaseen.
– Sen funktio on muuttunut. Monet ovat käyttäneet vapaata hoitaakseen ikääntyviä vanhempiaan. Se on meille yhteiskunnallinen hyvä, jota kukaan ei voi kiistää. Nämä ovat asioita, joita tutkimukset eivät mittaa.
Haittaa sijaisille
Yksi selvä hyöty vuorotteluvapaassa on. Se on taannut nuorille sijaisille näyttöpaikan. Juuri demarit pitivät vaalikampanjassaan ääntä nuorisotyöttömyydestä. Gustafsson on ollut jopa sitä mieltä, että vuorottelukorvausta tulisi nostaa, jos sijaiseksi tulee nuori työtön. Korvauksen heikentäminen luultavasti vaikeuttaisi nuorten työttömien tilannetta.
Työmarkkinajärjestöt sopivat 2009 ”sosiaalituposta”, jossa vuorotteluvapaa vakinaistettiin 1.1.2010 alkaen. EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen on ihmetellyt, että hallitus muuttaa sosiaalitupoa. Filatov muistuttaa, että kolmikanta ei ole peruuttamaton päättäjä.
– Aina on ollut tilanteita, että kolmikannassa on sovittu jotakin ja sitä on ajan myötä muutettu. Kolmikantakaan ei tarkoita sitä, että pitäisi aina olla absoluuttisen yksimielinen.
Ehkä kolmikannan nakertaminen ja vuorotteluvapaan leikkaaminen tosiaan sopivat eurokriittisen nyky-sdp:n linjaan. Äänestäjille ei tarjota sitä, mitä he tilasivat, mutta kansantalous voi lopussa kiittää. Mitä nyt nuoret narisevat.
Ota kantaa: Onko vuorotteluvapaan ehtoja syytä kiristää valtiontalouden velkaantuessa?
2013 tammikuussa olin ajatellut aloittaa vuorotteluvapan. Elin jo odottavissa tunnelmissa, kunnes tuli tämä 10% vähennys uutinen. Niinpä tietysti! Kerkisin jo hetken nauttia siitäkin ajatuksesta, että johan kolmen vuoden kuluttua voin jäädä osa-aika eläkkeelle, kunnes tajusin että olen syntynyt vääränä vuonna, siispä siihen mahdollisus olisikin vasta 5 vuoden päästä, eli ei 58 vuotiaana vaan 60 vuoiaana, no nyt sitten meni vuorotteluvapaa mahdollisuuskin pommiin, ja kaiketikin osa-aika eläke poistuu kokonaan siihen mennessä kunnes ikää olisi riittävästi, siitähän on jo ajatuksia heitelty ilmoille, olisi vain enää sairaseläke ja vanhuuseläke. Kaikki sellaiset mahdollisuudet menevän viheltäen ohi, joista on yrittänyt voimia kerätä jaksamiselle. Se vain nyt on niin, että jos on ruummillisesti raskaassa työssä niin se ikä vaan alkaa painamaan ja pitkään kun töitä on tehnyt, alkaa siihen väsymään kevyemmänkin homman puurtaja. Tuo on naurettavuuden huippu koko 10 % vähennys, kenellä esim kunta-alan työntekijällä naisvaltaisessa ammatissa on varaa siihen, paitsi jos ei ole velkoja ja puoliso tienaa hyvin tai on rutkasti säästöjä. Sitten vielä puhutaan, että työuria pitäisi pidentää ja työttömyyttä poistaa. Juuri tuollaisilla keinoillahan ne mahdollistettaisiin, vaan ei, ei ja ei. Ei voi pieni ihminen ymmärtää !!!
Ilmoita asiaton kommentti