Puheenaihe: Professorin mukaan työt kannattaa tehdä huonommin

1 Täydellisyyden tavoittelu on riippa. Perfektionisti, nyt seuraa ilosanomaa. Voit lopettaa täydellisyyden tavoittelun.

Olemme aina tottuneet asettamaan itsellemme valtavia tavoitteita. Tämä on myös kilpailuhenkisen yhteiskunnan aikaansaannosta. Tavoitetasot ja vaatimustasot nousevat jatkuvasti. Moni on itseensä kroonisesti tyytymätön.

Pahimmillaan perfektionismi on raskasta kaikki tai ei mitään -ajattelua. Siihen liittyy kohtuutonta pelkoa epäonnistumisesta.

Kasvatustieteen professorilla Juha T. Hakalalla on ratkaisu:

– Olen tehnyt töitäni niin huonosti kuin vain voi, kolmetoista kirjaa julkaissut Hakala sanoo.

Hakalan mukaan salaisuus on siinä, että hän kirjoittaa niin huonoja kirjoja.

– Kaupalliselle kustantajalle ei kelpaa mikä tahansa monisteläjä. Sen pitää ylittää juuri ja juuri se raja, että kelpaa, Hakala sanoo pilkettä silmäkulmassa.

2 Terveytesi vaatii sitä. Ellemme pysty alentamaan vaatimustasoamme, olemme Hakalan mukaan hukassa. Aika ei vain riitä.

– Primitiivireaktio on, että alamme ottaa lisää aikaa, kun työn hallinnan tunne katoaa, Hakala sanoo.

Työuupumustutkijat ovat tähdentäneet juuri työn hallinnan tunteen menetyksen ja uupumuskierteen yhteyttä.

– Ihmiset ratkovat hallinnan tunteen menetystä ottamalla lisäaikaa. He jatkavat työpäivää virallisen työpäivän jälkeen tai nappaavat läppärin kainaloon, kun lampsivat kotiin. Jatkavat töitä, kun lapset nukkuvat.

– Jos jatkuvasti pitää yllä parasta mahdollista laatua, uupuu ennen lakisääteistä eläkeikää. Sitä ei kannata kokeilla.

3 Ei voi edes aloittaa. Perfektionismi voi tarjota myös luvan laiskuuteen: kun on tottunut, että kaiken pitää olla täydellistä, niissä asioissa, joissa ei voi saavuttaa täydellisyyttä, työt lopetetaan alkusijoilleen.

– Patologinen perfektionisti alkaa pelätä suoritusta: sitä lykkää ja lykkää.

Tämä näkyi esimerkiksi Hakalan vetämässä maisterihautomossa, keskeneräisen gradun loppuunsaattamisen kanssa kamppaileville suunnatussa ohjauksessa. Eräskin lahjakas psykologian opiskelija kirjoitti Hakalalle viikoittain yhteensä ehkä gradun verran tekstiä siitä, miksi ei ole voinut alkaa tehdä gradua.

4 Tavoitteisiin pääsee helpommalla. Hakalan mukaan 80 prosenttia töistämme voitaisiin tehdä huonommin ja nopeammin. Nopeus ei ole tavoite sinänsä, mutta siten saamme lisää omaa aikaa ja aikaa palautumiselle.

– Madalla vaatimustasoa. Näin saavutat tavoitteesi helpommin, Hakala sanoo.

Hakala itse työskentelee yliopistolla. Aiemmin työ sai vuosi vuodelta yhä kaoottisempia piirteitä. Oli projekteja ja papereita, jotka piti saada valmiiksi siihen ja siihen mennessä. Hakala ynnäsi tekemättömät työt ja kasasi ne pöydälleen. Pöydällä kohosi huojahteleva pino. Mies havahtui.

Hän opetti toisin kuin eli.

Opinnäytetyön kanssa kamppailevia hän oli opastanut miettimään, oliko aina tähdättävä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Sen kysymyksen hän nyt kysyi myös itseltään.

Hakala noukki paperit yksitellen pinosta: onko kyseiselle asialle todella uhrattava kokonainen viikko?

”Täydellistä uhrautumista” vaativat hän asetteli toiseen pinoon. Pinosta tulikin matala.

5 Turmaraja riittää. Turmarajaksi Hakala kutsuu laatutasoa, jonka alle yhdenkään työn osalta ei saisi mennä: se johtaisi ilmiselvään katastrofiin, pieneen tai suureen, työstä riippuen. (Katso yllä oleva kuvio.) Hakalan kuviossa ero ”huippulaadun” ja ”riittävän laadun” välillä on selkeyden vuoksi iso. Todellisuudessa ero voi olla häviävän pieni, tai sitä ei ole ehkä lainkaan.

– Kun meillä on niin valtavasti tekemättömiä töitä, inventaario kannattaa itse kunkin pöytänsä äärellä tehdä, ja kappas vain huomaa, että siellä on töitä, joista selvitään vähemmällä.

Mistä sitten erottaa, missä turmaraja kulkee?

– Kyllä sen oppii näkemään. Kun vertaa muiden tekemiin töihin, huomaa, ettei se muillakaan ole aina tuo homma kauhean laadukasta.

Miten riman laskeminen käy käytännössä?

– Jossain kulkee raja. Et voi makuuttaa esimerkiksi tekstiäsi loputtomasti. Siihen pitää syntyä ammattimainen tuntuma siihen, mikä on riittävän hyvä, samoin voi nähdä käsityöläinen, suhtautuu ammattimaisesti.

– Itse ehkä näkee työssä vielä puutteita, mutta silti tietää, että tässä kentässä jossa toimin, se riittää ja toimii. Usko huviksesi, että vähemmälläkin selvitään.

6 Opettajat käyvät plastiikkakirurgilla. Kouluko meitä patistaa perfektionismiin?

Hakala epäilee opettajankoulutukseen hakeutuvan persoonia, joille ei riitä mikään. Perfektionismi on ammattitauti.

– Vain kymppi kelpaa. Opettajat tulevat siirtäneeksi tätä ajattelutapaa kasvatteihinsa.

Hakalan mukaan joka kymmenes suomalaiskoululainen on koulu-uupunut. 16-vuotiaista tytöistä heitä on joka viides. Taustalta löytyy usein työuupunut äiti.

– Vanhempienkin kannattaisi tietoisesti miettiä sitä, etteivät siirrä perfektionismitaipumuksia lapsilleen.

Nyt yhteiskunnassa suurempia kilpailuvaltteja ovat tasapainoinen luonne ja sosiaaliset vahvuudet kuin täydet arvosanat.

Ota kantaa

Saako töitä tehdä löysin rantein?