Puheenaihe: Liittovaltio on hyvä mörkö äänestäjien pelotteluun
Moni vastustaa EU:ta koska se on vähintään matkalla liittovaltioksi. Ja yhtä lailla moni kannattaa unionia sen takia, ettei se ole liittovaltio.
Melkein kaikille liittovaltio on mörkö ja federalismi ruma sana. Viileästi tarkasteltuna se on kuitenkin toimiva ja käyttökelpoinen hallintomuoto.
Se on selkeä
Kaikkein parasta siinä on selkeys. Koko liittovaltiomainen hallinto perustuu siihen, että on määritelty yksiselitteisesti, mitkä päätökset kuuluvat millekin tasolle.
Yhdysvallat on hyvä esimerkki. Liittovaltiolla on omat tehtävänsä, kuten kansallisesta turvallisuudesta, ulkosuhteista ja kauppapolitiikasta huolehtiminen. Osavaltioilla on puolestaan omat valtaoikeutensa ja velvollisuutensa. Tavanomainen rikoslainsäädäntö on osavaltioiden suvereenisti itse ratkaistavissa.
Tämä toki johtaa siihenkin, että samasta rötöksestä annattavat tuomiot voivat olla erilaiset naapurikaupungeissakin, jos niiden välillä vain sattuu kulkemaan myös osavaltioraja.
Se on looginen
Taikasanana federalismi on itse asiassa sukua subsidiariteetille, jolla EU:ta on pyritty pyhittämään viimeisten vuosikymmenten aikana. Subsidiariteetti on usein virheellisesti suomennettu lähipäätösperiaatteeksi. Oikeammalta nimeltään se on toissijaisuusperiaate.
Keskeinen idea on, että asiat on päätettävä niille sopivimmalla tasolla. Liikennevalojen paikasta ei pidä päättää YK:ssa vaan paikallishallinnossa. Ja toisaalta sotavoimien sijoittelusta on parempi tehdä ratkaisuja pääkaupungissa kuin kylätoimikunnassa.
Se suosii pieniä
Suurimpia harhakäsityksiä on, että federalismi on keskusjohtoinen järjestelmä. Suurimmassa osassa maailman liittovaltioita päätöksenteko on varsin hajautettua. Keskitetty liittovaltio oli lähinnä edesmennyt Neuvostoliitto, jossa Kreml päätti käytännössä kaikesta. Tai ainakin yritti. Ja koska se ei pystynyt, koko valtiokin romahti.
Toinen iso erehdys on luulla, että federalismi merkitsee isojen ylivaltaa. Etenkin Suomessa EU-vastustajat huutavat usein samassa lauseessa, että unioni on jo käytännössä liittovaltio ja että siellä Saksa ja Ranska päättävät Suomen ohi ja yli meidän asioistamme.
Liittovaltiossahan päinvastoin isot osavaltiot joutuvat sietämään sen, että niillä on väkilukuun suhteutettuna pienempi painoarvo päätöksenteossa kuin pikkumailla. Otetaan taas esimerkki Yhdysvalloista: siellä jokainen osavaltio asukasluvusta riippumatta lähettää liittovaltion senaattiin kaksi edustajaa. Kongressin toisessa kamarissa eli edustajainhuoneessa taas paikkamäärät jaetaan mahdollisimman tarkasti suhteessa osavaltioiden väkilukuun.
Se on puhdas
Federalismi ei ole sinänsä poliittisesti sisällöllinen aate vaan enemmänkin hallintomuoto. Liittovaltion kannattaminen tai vastustaminen ei ole sen enempää vasemmistolaista kuin oikeistolaistakaan ajattelua.
Euroopassa tällä haavaa federalistisimpia lienevät liberaalit. Vihreissäkin ajattelulla on paljon kaikupohjaa, samoin monien maiden kristillisdemokraateissa ja sosialisteissakin. Federalismia kirkasotsaisimmin ajava eurooppalainen poikkipoliittinen ryhmittymä kantaa edesmenneen italialaisen kommunistin Altiero Spinellin nimeä.
Se, että muodostetaan liittovaltio, ei siis tarkoita asioiden päättämistä porvarillisemmin tai sosialistisemmin kuin kansallisvaltiossa. Päätösten sisällön ratkaisee kummassakin äänestäjien tahto. Ainakin periaatteessa.
Valinnanvaraa on
Liittovaltioita on monenlaisia. Eurosta nykyisin eroa ajava Paavo Väyrynenkin halusi yhdessä vaiheessa luoda EU:sta ”hajautetun liittovaltion”.
Omintakeisella termillä keskustan kunniapuheenjohtaja viittasi silloin lähinnä sveitsiläiseen federalismiin. Kiinnittämättä hirveästi huomiota siihen, että toki Sveitsilläkin on käytössään liittovaltion oleellisista elementeistä yhteinen valuutta ja puolustusvoimat.
EU on joissain asioissa jo tiiviimpi kuin moni liittovaltio ja joissain muissa kohdissa puolestaan aivan liian löysä federaatioksi. Pahin vika on, ettei kohta kohdalta ole pystytty tekemään selväksi, mikä tai kuka missäkin asiassa päätökset tekee.
Fakta: Maailman liittovaltioita
Yhdysvallat: Alkujaan 13:n ja nyt 50 osavaltion kokonaisuus. Valtasuhteet keskushallinnon ja osavaltioiden välillä ovat vuosien saatossa muuttuneet.
Venäjä: 83 ”liittovaltiosubjektista” koostuva federaatio. Varsinaisia tasavaltoja on 21, muut subjektit ovat mm. autonomisia alueita, piirikuntia tai suoraan keskushallinnon alaisia liittokaupunkeja (Moskova ja Pietari).
Saksa: Liittotasavallan erikoisuus on, että kaksikamarisen parlamentin ylähuoneen edustajia ei valitse kansa suoraan, vaan heidät nimetään osavaltioiden hallinnosta.
Muu Eurooppa: Erilaisia liittovaltioita ovat mm. Sveitsi, Itävalta, Belgia ja Bosnia-Hertsegovina.
Muu maailma: Australia, Brasilia, Etiopia, Intia, Kanada, Meksiko ja Nigeria ovat ”puhdasoppisimpia”. Irakin uusi hallinto pohjaa federalismiin.
Hajonneita: Neuvostoliitto, Jugoslavia, Tshekin ja Slovakian liittovaltio.
Ota kantaa
Toimisiko EU liittovaltiona ja Suomi sen osavaltiona?
EU on jo liittovaltio. Herätkää jo.
Ilmoita asiaton kommentti