Puheenaihe: Neljä syytä miksi rangaistusjärjestelmä pitää laittaa remonttiin

Poliisi valittaa henkilökunta- ja rahapulaa. Valtakunnansyyttäjän mukaan syyttäjät hukkuvat töihinsä.

Automaattinen kameravalvonta räpsyttää tälle vuodelle noin 600 000 ylinopeussakon tahtia, joista suurin osa on rikesakkoja.

Kaikki kuvat katsotaan ja käsitellään poliisin liikenneturvallisuuskeskuksissa ja kuljettaja varmistetaan. Hirveästi työtä.

Poliisille ilmoitetaan vuosittain noin miljoona rikosta. Pitääkö Kelaan kohdistuvat vähäiset sosiaaliturvan väärinkäytökset, jotka ovat selviä tapauksia, käydä sakottamassa poliisilla ja syyttäjällä? Eikö Kelan karenssi ja seuraamusmaksu riitä?

Oikeustieteen tohtoriksi väittelevän OTL Kimmo Kiiskin mukaan nyt on aika purkaa rikosjärjestelmästä sinne kuulumaton pois. Sen lisäksi voitaisiin laajentaa hallinnollisten sanktioiden eli pysäköintivirhemaksun tapaisten seuraamusten käyttöä rangaistuksina vähäisemmistä rikkeistä.

Oikeudellista estettä ei ole sille, että lievän maksuseuraamuksen määrää muu viranomainen kuin poliisi.

1 Seis rikosoikeuden inflaatiolle. Suomessa on varsinaisen rikoslain lisäksi säädetty rikoksia yli 250 laissa, joita edes rikosoikeutta ammatikseen harjoittavat eivät tunne. Niissä on yhteensä yli 400 erillistä tunnusmerkistöä.

– Pääosin rikosoikeudelliseen kontrolliin perustuva systeemi aiheuttaa rikosoikeuden inflaatiota. Jos kaikki on rikollista, mikään ei ole enää rikollista.

Kiiski vaatii, että vain vähän vaaraa tai haittaa aiheuttavat teot ja laiminlyönnit pitää saada pois rikosoikeusjärjestelmää rasittamasta.

Automaattinen kameravalvonta on hyvä esimerkki hallintosanktion käyttöön.

– Jos julkisen vallan tavoite on alentaa ajonopeuksia ja ylinopeuksista johtuvia liikennekuolemia, miksi käyttää rikosoikeutta, kun tavoitteeseen voidaan päästä yksinkertaisemmin.

– Jos joku ymmärtää nyt valittaa, syyttäjä ja poliisi roikkuvat mukana prosessissa tappiin asti. Ja se kestää, Kiiski kiteyttää.

EIT on hyväksynyt nopeuskameravalvonnassa yksiselitteisen haltijavastuun mallin. Ranska ja Hollanti käyttävät hallintosanktiota. Maksulappu lähtee tietokoneesta ylinopeutta ajaneen auton omistajalle tai haltijalle, joka on vastuussa teosta.

Suomessa lappu menee rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle, mutta poliisi selvittää myös kuskin. Matkassa on yksi mutka lisää.

2 Rangaistusjärjestelmä tehokkaaksi. Hallinnollisella rahamaksulla on sama vaikutus kuin sakolla, jos tavoitteena on ehkäistä epätoivottua käyttäytymistä.

Koko rikesakkojärjestelmän Kiiski muuttaisi hallinnolliseksi maksujärjestelmäksi kuten 1970-luvulla suunniteltiin.

– Valvontaviranomainen, ei välttämättä poliisi, vaan esimerkiksi kunta, määrää sanktion ja siihen haetaan kirjallisesti oikaisua ensin valvontaviranomaiselta ja sitten hallintotuomioistuimelta tai erilliseltä lautakunnalta.

Rikosoikeuden lisäksi Suomessa on jo nyt kymmeniä erilaisia hallinnollisia seuraamuksia. Ongelma seuraamuksissa on paikoitellen se, että ne ovat päällekkäisiä rikosten kanssa. Puhutaan kaksoisrangaistuksista, kun pitäisi olla joko tai.

Korkein oikeus on suhtautunut kaksoisrangaistuksiin EIT:n Suomea koskeneiden linjausten jälkeen torjuvasti. Esimerkiksi tarkoituksellisesta verojen välttelystä pitäisi määrätä joko rikostuomio tai jälkivero, ei molempia.

– Suomessa on tarve kehittää sekä rikosoikeudellista että sille vaihtoehtoista hallintosanktioiden järjestelmää.

3 Oikeudenkäynnit lyhyemmiksi. Aamulehti selvitti syksyllä 2010, että joka vuosi syyttäjät tekevät satoja syyttämättäjättämispäätöksiä, kun rikos on ehtinyt vanhentua. Vanhentuneet rikokset ovat juuri sieltä lievemmästä päästä.

– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kymmenet oikeudenkäyntien viivästystuomiot Suomelle puhuvat omaa kieltään, mutta niiden lisäksi myös vähäiset rikokset viipyvät systeemissä, Kiiski muistuttaa.

Hallintosanktioilla ja rikoksia vähentämällä systeemiä kuormittavista pikkurikkeiden jatkokäsittelyistä päästäisiin suurelta osin eroon. Poliisin ja syyttäjien työtä voisi kohdentaa oikeisiin ja tärkeisiin juttuihin.

Perustuslain vallanjakoperiaatekin horjuu nykyisin.

– Vuonna 2010 säädetyn uuden sakkomenettelylain jälkeen enemmän kuin 90 prosenttia rikosoikeuden käyttämisestä on poliisilla ja muilla hallintoviranomaisilla, sanoo Kiiski.

Tämä on ongelmallista perustuslaissa säädetyn vallanjakoperiaatteen kannalta, jonka mukaan rikosoikeudellista tuomiovaltaa voi käyttää vain riippumaton tuomioistuin. Periaate puoltaa hallinnollisten keinojen käyttöä rikosoikeuden sijaan.

Yksi pääehto Kiiskillä on. Hallinnollisia keinoja on lupa käyttää vain, kun teko kohdistuu julkiseen valtaan, ei silloin kun se kohdistuu toisen ihmisen perusoikeuksiin kuten henkeen ja terveyteen tai omaisuuteen.

Mitä tästä jää käteen? Se, että poliisi ja syyttäjä pääsevät tekemään oikeita töitä ja rutiinit siirretään virastoille, jotka muutenkin omaa alaansa valvovat.

Ota kantaa

Millä tavalla poliisi ja syyttäjä saadaan paremmin oikeiden rikosten kimppuun?

Miten oikeudenkäyntejä voisi nopeuttaa?