Puheenaihe: Kannattaako Jäätteenmäen lähteä presidenttipeliin?

Keskustan epätoivoisessa valmistautumisessa presidenttikisaan ollaan loppusuoralla. Monen kieltäydyttyä ehdokkuudesta paine kohdistuu nyt europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäkeen.

Jäätteenmäki on vielä tämän viikon Ranskassa kielikurssilla. Ainakaan sinä aikana hän ei kerro ratkaisustaan.

– Kaikki aikanaan, hän viestittää kurssilta.

Ehdokkuuttaan Jäätteenmäki joutuu pohtimaan ehkä useammalta kantilta kuin moni muu ehdokas. Plussia löytyy, mutta myös isoja miinuksia.

+1 Juristi Jäätteenmäellä on pitkä kokemus kansanedustajan työstä, hän on toiminut oikeusministerinä, ollut keskustan varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja sekä pari kuukautta pääministeri. Nyt hän on toista kautta EU-parlamentissa, jonne hänet valittiin vankalla tuella.

+2 Keskustassa Jäätteenmäellä on edelleen vahva asema. Osa kannattajista syysää vuosien takaiset kompuroinnit edelleen demareiden viaksi.

-1 Jos Jäätteenmäestä tulee keskustan presidenttiehdokas, vuoden 2003 tapahtumat kaivetaan varmasti esille. Eteen tulee kohtalokas Irak-jupakka.

Jäätteenmäki valittiin vahvassa myötätuulessa keskustan puheenjohtajaksi 2002 puoluekokouksessa. Hän oli jo kaksi vuotta aiemmin ponnahtanut puoluejohdon yllätykseksi varajohtajaksi siksi aikaa, kun puheenjohtaja Esko Aho oli Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa täydentämässä tietojaan.

Kevään 2003 eduskuntavaaleissa kaksi kautta oppositiossa ollut keskusta lähti tavoittelemaan voittoa. Himoitusta pääministerin paikasta tuli lähes pakkomielle.

Vaalikeskusteluissa Jäätteenmäki hyökkäsi pääministeri Paavo Lipposta (sd) vastaan ulkoministeriön salaisten Irak-asiakirjojen avulla. Ne hänelle oli toimittanut presidentin neuvonantaja Martti Manninen. Asiakirjoissa kerrottiin muun ohessa Lipposen joulukuussa 2002 Yhdysvaltojen presidentin George W. Bushin kanssa käymistä keskusteluista.

Yhtenä aiheena oli Irak. Sota alkoi maaliskuussa 2003.

Tiukkaa kinaa käytiin siitä, millaisia lupauksia Lipponen oli oikeastaan antanut Bushille Suomen toimista.

Jäätteenmäki joutui eroamaan pääministerin paikalta kesäkuussa 2003. Syynä oli lopulta luottamuspula. Hänen katsottiin valehdelleen eduskunnalle. Salaiset asiakirjat hän kertoi saaneensa yllättäen ja pyytämättä. Mannisen mukaan Jäätteenmäki tivasi häneltä asiakirjoja.

-2 Tilanne on erityinen vallankin, jos sdp valitsee presidenttiehdokkaakseen Lipposen ja keskusta Jäätteenmäen. Vastakkain ovat taas vanhat kiistakumppanit. Kahdeksan vuoden takaiset traumat saattavat nousta taistossa turhankin näyttävästi esiin.

Asian vatvominen ei kuulu enää vaalitaistoon. Irak-jutun kunnollinen perkaus pitäisi olla nyt tutkijoiden työnä.

-3 Irak-asian jauhaminen 2012 presidentinvaaleissa veisi huomion pois tämän päivän ongelmista.

Presidentti johtaa edelleen Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa. Vaikka EU-politiikka kuuluukin nyt pääministerille, talouskriisin ravisuttelemassa maailmassa riittää ulkopolitiikan kysymyksiä, joihin tulevan presidentin on otettava kantaa.

Miten Suomi suhtautuu arabimaiden kuohuntaan ja millaiset suhteet maan pitää luoda uusiin hallituksiin? Miten edetään Afganistanissa? Afrikka vaatisi paljon suurempaa huomiota kuin mitä se on tähän asti Suomen ulkopolitiikassa saanut. Venäjä on naapuri, jonka kehitystä on seurattava herkeämättä. Yhdysvallat ja Kiina ovat talouspolitiikan johtokaksikko, joka käyttää taloudellista voimaansa politiikkansa edistämiseen. Niiden keskinäinen asema on tärkeä tarkkailun kohde.

-4 Presidentiksi pitää oikeasti haluta. Runsaan 13 prosentin kannatuksen saanut puolue ei voi toivoa vetoapua muiden puolueiden äänestäjiltä, jos ehdokkaan tiedetään lähteneen kisaan vastentahtoisesti, uhrautumalla puolueensa puolesta. Äänestäjät pitää sytyttää omalla innostuksella.

Pitääkö Jäätteenmäen uhrautua? Ota kantaa!