Puheenaihe: Iltapäiväkerhot ovat liian täynnä
- Aleksanterin koulun iltapäiväkerhon lapset ovat tänä syksynä ulkoilleet joka päivä. Kahdessa ryhmässä on yhteensä lähes 60 lasta.
Pitkät yksinäiset iltapäivät saavat pienen koululaisen kaipaamaan aikuista, mutta iltapäiväkerhoihin ei aina mahdu. Yksi aikuinen vastaa usein ylisuuresta lapsiryhmästä, jossa on myös erityistukea tarvitsevia lapsia.
Ekaluokkalainen saa haavan sormeensa iltapäiväkerhon leikin tiimellyksessä. Ohjaaja lähtee laastaroimaan pientä potilasta, ja koko muu ryhmä, eli 27 lasta, seuraa mukana. Järjetöntä ja hankalaa, mutta näin on pakko tehdä, sillä ohjaaja on paikan ainoa aikuinen. Ryhmää ei voi jättää ilman valvojaa.
Samassa ryhmässä on erityislapsia, jotka tarvitsevat luonnollisesti erityishuomiota. Koulupäivän erityislapset viettävät alle kymmenen hengen ryhmässä, jossa läsnä on koko ajan kaksi opettajaa sekä koulunkäyntiavustaja.
Oppituntien päättyessä lapset kuitenkin laitetaan surutta kerhoryhmään, jossa ohjaajana on suurimman osan ajasta vain yksi ainoa aikuinen. Tämän vastuulla on lisäksi parikymmentä muuta lasta.
Kerhoissa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi työntekijöitä. Pahimmillaan iltapäivä voi olla kaoottinen. Erityislapset saattavat aiheuttaa lisäkiirettä ohjaajalle esimerkiksi karkailemalla – tietysti samoin kuin muutkin vilkkaat lapset.
– Olemme ihmetelleet, että miten erityislapsi muuttuukin koulupäivän päättyessä aivan hetkessä niin, ettei hän tarvitsekaan enää erityistukea, Aleksanterin koulun kerho-ohjaaja Suvi Lammi hymähtää.
Aleksanterin koulussa ohjaajatilanne on tällä hetkellä kohtalainen. Uusi rehtori on saanut järjestettyä ohjaajien kanssa kerhoissa työskenteleville koulunkäyntiavustajille lisätunteja, mutta ohjaaja saattaa silti olla monta tuntia iltapäivästä yksinään vastuussa lähes kolmikymmenpäisestä lapsikatraasta.
Kerhotoimintaa järjestetään Tampereella sekä aamulla ennen koulua että iltapäivällä kello 12 – 17. Iltapäivällä Lammi saattaa olla kello kolmeenkin saakka yksin lasten kanssa, koska koulunkäyntiavustajan päivästä ei voida irrottaa tarpeeksi tunteja kerhotoiminnalle.
Hankala hakuaika
Kaupungin aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta on tarkoitettu eka- ja tokaluokkalaisille. Koulujen lisäksi toimintaa järjestävät seurakunnat ja järjestöt. Ekaluokkalaiset ovat periaatteessa etusijalla kerhopaikkoja jaettaessa, mutta tokaluokkalaisetkin ovat oikeutettuja hakemaan paikkaa.
Aleksanterin koulussa kaikki halukkaat ovat mahtuneet mukaan. Jonottajia on kuitenkin ilmestynyt lisää syksyllä. Kerhopaikkojen hakuaika on Lammin mukaan aikaistunut niin, että se on jo päättynyt ennen tulevien ekaluokkalaisten kevätinfoa, joten hakuaika saattaa mennä vanhemmilta ohi. Tilalle voidaan tarjota kerhopaikkaa toisesta koulusta, jonne lapsi joutuisi kulkemaan yksin.
Kolmasluokkalaiset eivät enää pääse mukaan iltapäivätoimintaan, vaikka monen yhdeksänvuotiaan vanhemmilla voi olla kova huoli siitä, pärjääkö lapsi vielä yksin kotona. Kaikki vanhemmat eivät voi ottaa esimerkiksi vuorotteluvapaata jäädäkseen kotiin viettämään iltapäiviä lastensa kanssa, vaikka haluaisivat.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna 911 puhelua alle 9-vuotiailta. Hieman vanhempien, 9 – 11-vuotiaiden puheluita tuli peräti 8 246.
Alakouluikäisten puheluissa kuuluivat ennen kaikkea yksinäiset iltapäivät. Lapset kaipaaat aikuista, tekemisestä on puute. Välillä pelottaa. Sydäntä särkee sekin, että moni lapsi haluaa esittää puhelimessa laulun tai runon. Tarve aikuisen huomiolle ja kannustukselle on kova.
Suvi Lammi uskoo, että lapset kaipaavat ennen kaikkea turvallista ympäristöä, jossa saa olla rennosti kavereiden kanssa. Tärkeintä on turvallisen aikuisen läsnäolo, ei jatkuva viriketulva.
– Katse etsiytyy usein leikin keskellä tarkistamaan, että onhan se ohjaaja vielä siellä.
Ei jokaisen lapsen oikeus
Puhelin on soinut kuumana, kun huolestuneet vanhemmat ovat tiedustelleet iltapäiväkerhopaikkoja, myöntää koordinaattori Mervi Rainio-Lehtinen Tampereen kaupungin päivähoidon asiakaspalveluyksiköstä.
Tänä kesänä hakemuksia tuli hakuajan loppumisen jälkeen poikkeuksellisen paljon, noin 70.
Tampereen kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen tuotantojohtaja Kristiina Järvelä vakuuttaa, että kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kaikille halukkaille eka- ja tokaluokkalaisille järjestyy paikka.
– Ei sellaista vaihtoehtoa ole, ettei mahtuisi. Se pitää meidän järjestää.
Järvelä myöntää, ettei iltapäiväkerhoissa ole taloudellisesti mahdollista pitää samanlaista ohjaajamäärää kuin päivähoidossa.
– Se tuskin on myöskään tavoite. Kun kysyntä on näin kovaa, niin ei tätä voi ihan hirveän huonona palveluna pitää.
Hänen mukaansa jatkossa pitää hioa sitä, että ohjaajat siirtyisivät tarpeen mukaan koululta toiselle.
Hän vakuuttaa, ettei yksikään kerho-ohjaaja ole koulun kiinteistössä yksin, vaan paikalla on aina muita aikuisia, kuten opettajat ja rehtori, joilta voi pyytää hätätilanteissa apua.
– Tämä on ryhmätyötä, jossa on yhteisvastuu, Kristiina Järvelä sanoo.
Kolmasluokkalaisten hän ei ajattele enää edes kaipaavan iltapäivähoitoa, vaan enemmänkin ohjattua harrastustoimintaa.
Hän muistuttaa myös, että kunnalla on velvollisuus järjestää iltapäivätoimintaa, mutta se ei ole subjektiivinen oikeus kuten päivähoito.
Tausta: Paikkoja kahdelletuhannelle
Aamu- ja iltapäivätoimintapaikkoja on Tampereella lukukausittain tarjolla noin 2000. Ne on tarkoitettu eka- ja tokaluokkalaisille lapsille.
Pelkästään ekaluokkalaisia on tänä syksynä tamperelaiskouluissa kuitenkin jo 1750.
Toimintaa tamperelaiskoululaisille järjestävät kaupungin lisäksi esimerkiksi seurakunnat ja setlementtiyhdistykset. Kaupunki antaa näille taloudellista avustusta ja koulutusta toiminnan toteuttamiseksi sekä valvoo toimintaa.
Kaupungin järjestämissä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmissä on paikkoja noin 1200 lapselle.
Erityiskoulujen oppilaille tarkoitettuja paikkoja on noin 200 lapselle.
Muilla aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjillä on paikkoja noin 600 lapselle.
Ryhmissä muun muassa ulkoillaan valvotusti, leikitään, askarrellaan, tehdään läksyjä, pelataan ja syödään välipala.
Ota kantaa: Pärjääkö toka- tai kolmasluokkalainen yksin kotona koulun jälkeen?
Ylisuuret lapsiryhmät ovat yksi syy lasten jatkuvaan levottomuuteen. Myös ohjaajien ammattitaito tai taidottomuus. Olen vuosia seurannut koulumme ipohjaajien toimintaa, jossa työparin kanssa keskustelu voittaa aina lasten tarpeet. Tämän vuoksi usein unohtui myös lasten kotiin lähdön aika tai koulukujetustaksi kääntyi
turhaan odoteltuaan pihalta pois. Ohjaajat syyttivät hermostuksissaan lapsia
, jotka eivät seuraa kelloa. Toivon todella valvontaa toimintaan!
Ilmoita asiaton kommentti