Puheenaihe: Työnteon vähentäminen on hyväksi

Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos vaati elinkeinoelämän foorumissa keskiviikkona vapaa-aikaa verolle ja syytti downshiftaajia eli elämän ja työnteon kohtuullistajia nykyajan kommunismista. Asiasta uutisoi muun muassa Kauppalehti.

Tamperelainen teatteriohjaaja Mikko Kanninen ohjaa parhaillaan työn muutoksia käsittelevän komediasarjan toista osaa Euroopan taivaan alla. Ohjaaja itse on vähentänyt työtuntejaan.

1Muurahaiset sanoutuvat irti. Kannisen mukaan downshiftaamisen taustat juontavat Talvisotaan. Silloin sosialidemokraatit, ”oikea vasemmisto” ja porvarit löivät kättä yhteisestä projektista. Projektin nimi oli Suomi. Puhallettiin yhteen hiileen ja tehtiin kompromisseja.

Kun Neuvostoliiton loppumisen myötä pelko kommunismin leviämisestä loppui, sanottiin sopimus irti.

– Silloin nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto sanoi yksipuolisesti sopimuksen irti: ei mitään tupoja. Ei yhteistä sopimista. Kaikkea kiristetään.

Siitä Kannisen mukaan lähtivät tuloerot kasvamaan räjähdysmäisesti.

– Meille alkaa ilmestyä Tampereelle Mustaanlahteen luksusveneitä, viidenkymmenen metrin miljoonapaatteja samana aikaan köyhät menevät siitä viimeisillä pennosillaan huvipuistoon. Ei meillä tällaisia ennen ollut, Kanninen sanoo.

Ja kun yhteiskuntasopimus sanotaan irti yksipuolisesti, kyllä se toinenkin puoli irtisanoutuu.

– Ei me sitten enää tehdä hommia. Enää ei ole muurahaisia teillä töissä. Tämä on downshiftaamisen isompi logiikka, Kanninen sanoo.

2Mikäs vika kommunismissa on? Kanninen ei hätkähdä Wahlroosin kommunismiväitteitä. Mitä sitten?, hän kysyy

– Björn Wahlroosin puheet taas ovat ennen 1920-lukua elänyttä yhdysvaltalaista riistokapitalimikorporatismia. Siihen Yhdysvallat oltiin tukehduttaa ennen kuin sinne tuli todella tiukka lainsäädäntö.

– Nyt kun oikeisto on Suomessa saanut vauhdin päälle ja tuloerot kasvavat, tämä ei riitä Wahlroosille. Tavoitteena on kommunismia vanhempi ajatus siitä että muutama rikas ihminen omistaa koko pääoman. Jos downshiftaamista miettii paluuliikkeenä taaksepäin, riistokapitalismi on vielä vanhempi paluuliike, Kanninen sanoo.

3Meillä ei ole talouskriisiä. Kannisen mukaan Suomessa ei ole talouskriisiä. Hänen mukaansa meillä on rahoituskriisi.

– Meillä on aivan tarpeeksi resursseja. Mutta talousjärjestelmämme nykyään perustuu rahoittajiin, joille täytyy olla kasvua ja lupauksia kasvusta. Siksi ollaan kauhean huolissaan esimerkiksi, vaikka Nokiasta. Se on miljoonia voittoa tuottava yritys, mutta se ei riitä.

Kannisen mukaan kehitys on kuin suoraan Marxin oppikirjasta: siinä vaiheessa kun kapitalismi alkaa rapistua, syklit lyhenevät ja kapitalismi alkaa elää vain itsensä kautta.

– Myöhäismarksismi, Frankfurtin koulukunta 1930-luvulla, puhui kehittyneestä kapitalismista, jota Yhdysvalloissa alkoi jo tuolloin olla. Silloin on vain yksi kulttuuri, rahoituskulttuuri. Eikä mikään muu ole hyväksyttävää.

4Suomi pystyssä ilmaisella työllä. Kanninen uskoo, että suurin osa työnteosta tehdään ilmaiseksi: yliopistoissa, kodeissa, harrastusporukoissa, yliopistolla.

– Jos Wahlroos ehdottaa vapaa-aikaveroa, sitten myös kotiäideille pitää saada minimipalkka, eikä mitään 300 euron hoitotukea. Saman verran kuin palomiehille, yli 1 600 euroa kuussa.

Kanninen ehdottaa minimipalkkaa itse asiassa kaikille ilmaisen työn tekijöille.

– Yhteiskunta pysyy Suomessa oikeasti pystyssä ilmaisella työllä. Se vasta on, kommunismia, täyttä sosialismia: ihmiset tekevät jonkin sosiaalisen yhteisön edestä töitä eikä raha liiku. Kuinka moni hoitaa ilmaiseksi isoäitiään?

5 Kaksi pientä lasta. Miksi Kanninen itse vähensi työn tekoa?

– Ihan pakosta. Minulla on kaksi pientä lasta, ohjaaja vastaa.

Taiteilijana työn käsite on hänelle kaksijakoinen. Toisaalta on hyvä suoraan sanoa, että on taiteiija, teatteriohjaaja.

– Tämä on työtä. Olen duunari. Minussa ei ole mitään ihmeellistä, en ole mikään modernistinen nero. Toisaalta tekisin näitä hommia ilmaiseksikin ja olen tehnytkin.

Vaikka taiteilija kaupungilla kulkiessaankin käytännössä usein pohtii töitä, Kanninen on vähentänyt työpaikoilla oloa, tuntimäärää.

Hän ohjaa enintään yhden esityksen vuodessa eikä ole tällä hetkellä missään virassa. Sen 5–6 tuntia, kun lapset ovat päiväkodissa tai koulussa, Kanninen käyttää mahdollisimman tarkkaan työhön. Sitten muutamia viikonloppukeikkoja ja ulkomaanmatkoja.

– Olisi kummallista että olisin enemmän poissa kotoa, Kanninen sanoo.

– Jengiä nyt vaan ei niin kun huvita tienata rikkaille enemmän rahaa. Jos teen todella paljon enemmän hommia voin tienata 300 euroa enemmän kuussa ja vieressä on kaveri joka tienaa 25 000–100 000 euroa enemmän. Toisaalta voin viettää neljän kuukauden kesäloman.

6Downshiftaaminen tuottaa. Kanninen ei usko, että ihmiset, jotka downshiftaavat, tekisivät vähemmän tuottavaa työtä.

Monet heistä ovat järjestöissä, jalkapalloseuroissa ja nuorisojärjestöissä tai jossain festivaalityössä.

– Mutta downshiftaaminen on vaarallista silloin, kun sillä ei tuoteta lisäarvoa Wahlroosin kaltaisille ihmisille, he eivät rikastu lisää.

Mutta yhteiskunnan ei kannata pelätä: kun downshiftaajat ovat poissa sorvin äärestä, he ottavat aktiivisesti osaa yhteiskuntaan. Tunnit tulevat yhteiskunnalle tuplasti takaisin.

Kuka?

Mikko Kanninen on näyttelijä, teatteriohjaaja ja tutkija. Hänet valittiin kesällä Teatterikesän taiteelliseen johtoon.

Kanninen suorittaa teatteritaiteen tohtorin tutkintoa Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella.

Ohjaus Euroopan taivaan alla saa ensi-iltansa 7. lokakuuta TT:n Frenckell-näyttämöllä. Se jatkaa työn muutosta käsittelevää komediasarjaa.

Ota kantaa: Onko työnteon vähentäminen epäreilua?