Puheenaihe: Natosta on voitava puhua ja pian!

Nato: Talouskriisi vähentää USA:n halua vastata myös Euroopan puolustuksesta, tämä horjuttaa Naton asemaa ja suosiota.

Suomi: Hallituksen säästöt heikentävät puolustuskykyä.

Eurooppa: Euron kriisi näyttää johtavan liittovaltioon. Taloudellisesti järkevää olisi perustaa Euroopan yhteinen armeija.

Toivottavasti presidentinvaaleille ei käy kuin eduskuntavaaleille keväällä. Tuolloin kampanjat hirttäytyvät voivottelemaan Euroopan talouskriisiä eikä monista muista tärkeistä asioista käyty kunnon keskustelua.

Kansakunnan kannalta olisi tärkeää, jos ehdokkaat käyvät tiukan mutta asiallisen keskustelun myös turvallisuudesta ja sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ehdokkaiden on kerrottava ja perusteltava, tarvitseeko Suomi Natoa vai onko sotilasliiton jäsenyydelle olemassa jokin vaihtoehto, kun Suomen omat rahat eivät enää riitä.

Onneksi puolustusministeri Stefan Wallin (r) jo avasi keskustelun. Hän sanoi harvinaisen selkeästi, että puolustusmenoihin suunnitellut kovat säästöt johtavat Suomen puolustuskyvyn heikkenemiseen. Hänelle se tarkoittaa paineita Nato-jäsenyyteen.

Suomalaisen keskustelukulttuurin ohuudesta kertoo se, että sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman pillastui Wallinin ajatuksista ja ilmoitti edellyttävänsä, ettei hallituspuolueiden ministeri saa esittää kielteisiä tai kriittisiä näkemyksiä hallitusohjelmasta. Kritiikki on jätettävä oppositiolle, Backman järkeili.

Backman ei ole ilmeisesti huomannut, että konsensusta ei ole enää ollut pitkään aikaan edes ulkopolitiikassa. Presidentti Urho Kekkosen kuoleman ja viimeistään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Suomessa saa ja pitää puhua kaikesta.

USA lähtee Euroopasta

Nato-kysymys hiipii joka tapauksessa Suomeen. Yhdysvaltain poliitikot ja amerikkalaiset veronmaksajat ovat kyllästyneet syytämään rahaa Euroopan puolustamiseen. Liittovaltion sotilasmenoja on pakko leikata.

Heinäkuussa tehtävänsä jättänyt Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates sanoi jäähyväispuheessaan suoraan, että eurooppalaisten on alettava ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Aika monet rapakon takana tuntuvat olevan sitä mieltä, että USA:n olisi parasta vetäytyä koko Euroopasta ja pakottaa eurooppalaiset luomaan oma armeija. Kriitikoiden mielestä Nato on USA:n etujen kannalta aikansa elänyt väline.

USA ei ole hylkäämässä liittolaisiaan, mutta amerikkalaiset ihmettelevät oikeutetusti, miksi vauras Eurooppa ei kehitä omia puolustusvoimiaan. EU-maat käyttävät paljon rahaa puolustusmenoihin, mutta tehottomasti ja tuhlaavasti.

Tämä näkyi ikävän selvästi Libyan sodassa: hyökkäys Muammar Gaddafia vastaan oli melko amatöörimäistä, ammuksetkin loppuivat nopeasti eikä yksikään Euroopan maa halunnut ottaa sotaa johdettavakseen.

Eurooppalaiset tuntuvat taas kerran odottavan, että Setä Samuli pelastaa tilanteen kuten vuonna 1994. Vasta Yhdysvaltain väliintulo esti Bosnian muslimien lopullisen teurastuksen Jugoslavia sisällissodassa.

Liittovaltio ja EU-armeija

Hajanaisessa ja heikkojen johtajien Euroopassa yhteinen armeija kuulostaa mahdottomalta hankkeelta – ellei sitten EU:sta aleta tosissaan tehdä liittovaltiota. Vielä vuosi sitten ajatus tuntui kaukaiselta, mutta tuore talouskriisi muutti koko kuvan. EU:n vastustajien harmiksi talouskriisi johtaa entistä vahvempaan unioniin.

Mutta yhteinen armeija edellyttäisi yhteistä kokemusta uhasta. Tämä jakaa maat. Euroopan itälaidalla Venäjää pidetään uhkana, lännessä ei. Ruotsi näyttää jopa romuttaneen armeijansa tai ainakin ajatuksen puolustaa koko maataan.

Suomi on siinä välissä. Edellinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) sanoi neljä vuotta sitten kuuluisassa puheessaan Washingtonissa, että Venäjän takia Suomen on pidettävä ruuti kuivana oman maan puolustamiseksi, vaikka Venäjä ei Suomea uhkaakaan.

Pääministeri Vladimir Putinin johtama Venäjä varustautuu vauhdilla ja on ilmoittanut valmiutensa puolustaa etujaan myös sotilaallisesti. Eivätkä suurvaltahaaveet ole kadonneet. Putin sanoi pari viikkoa sitten Kreml-nuorten leirillä, että hän toivoo Valko-Venäjän palaavan Venäjän yhteyteen neuvostoaikojen tapaan.

Lausunto pantiin merkille entisissä Neuvostomaissa – kuten Virossa. Mutta sekä natsien että neuvostomiehityksen kokeneet Baltian maat liittyivätkin itsenäistymisensä jälkeen Natoon niin nopeasti kuin pääsivät.

Tausta

Vaalit:

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on 22.1.2012, toinen järjestetään 5.2.

Presidentin valtaoikeuksiin kuuluvat kansainväliset suhteet ja puolustusvoimien ylipäällikön tehtävät.

Nato:

Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin vuonna 1949 Neuvostoliiton vallan vastapainoksi ja Yhdysvaltain aseman vahvistamiseksi.

Hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys koko liittokuntaa kohtaan. Päätökset vaativat yksimielisyyden.

Natossa on 28 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Suomi on mukana Naton rauhankumppanuusohjelmassa.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus ei valmistele toimikautensa aikana Nato-jäsenyyttä.

YTPP:

Euroopan unionissa on yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) kriisinhallintaoperaatioita varten.

Ota kantaa: Miten Suomen puolustuskyky turvataan, yksin vai liittoutumalla?