Puheenaihe: Pane raha haisemaan

Jos Aamulehden täyteen ahdetusta auditoriosta voi mitään päätellä, ovat lukijat nyt hyvin kiinnostuneita rahoistaan. Aamulehden keskiviikkoisessa lukijakeskustelussa etsittiin vastausta siihen, miten tavallisen pirkanmaalaisen kannattaisi pelata korttinsa maailmantalouden myllerryksessä.

Paikalle kutsuttujen panelistien viesti oli lähes yksimielinen: jos sinulla on nyt ylimääräistä rahaa, osta osakkeita.

– Eri asia tietysti on, onko sijoitusten tuotoilla tarkoitus ostaa lapsille seuraavat joululahjat vaiko säästää sitä päivää varten, kun he täyttävät 18, tiivisti sijoitusjohtaja Kai Kalajainen.

Niille, joiden rahat jo makaavat osakesalkuissa, panelistit neuvoivat malttia. Näin siitäkin huolimatta, että Aamulehden laskelman mukaan 100 000 euron salkusta on Helsingin pörssin sukelluksessa haihtunut tämän vuoden aikana jo 27 000 euroa.

– Historia tahtoo jollain tapaa toistaa itseään. Pitkistä käppyröistä näkee historiassa talouden syklit, ja lihavat sekä laihat vuodet ovat todennäköisesti vieläkin olemassa, Kalajainen tuumi.

Valtioiden kriisi

Kenen neuvoja osakeostoissa sitten kannattaa kuunnella, onkin mutkikkaampi kysymys.

– Kenelläkään ei ole parasta totuutta, vaan kannattaa koota itselleen tietosekoitus, poimia oleellisia asioita erilaisista tiedotusvälineistä ja tiedon välittäjiltä, neuvoi osakesäästäjä Ritva Tiainen.

Kansanedustaja Kimmo Sasi kertoi noudattavansa suurempaa varovaisuutta.

– Parasta kun ei tee yhtään mitään, kun on epävarma, hän ohjeisti.

Panelistit toivoivat, ettei Sasi noudattaisi samaa ohjenuoraa politiikassakin.

– Tämä on siitä poikkeuksellinen tilanne, että julkinen talous on kriisissä, mutta ei vielä yritystalous. Hitaus päätöksenteossa siirtää tämän yritystenkin kriisiksi, kommentoi toimitusjohtaja Juha Sarsama.

Lukijat halusivat tietää, miten poliitikot aikovat pitää tilanteen hallinnassa.

– Kaikki säästöt ja verojen kiristykset on kirjattava ensi vuoden budjettiin, ja etuuksien parannukset on lykättävä vaalikauden loppupuolelle, Sasi linjasi.

Myös muut keskustelijat pitivät suunnitelmaa realistisena, vaikka se kipeää tekisikin. Suomen luottoluokituksen putoaminen parhaasta AAA-luokasta vahingoittaisi koko kansantaloutta.

Sosiologi Harri Melin kuitenkin huomautti, että julkista taloutta on mietittävä pidemmällä aikavälillä kuin yritysten taloutta.

– Olen Sasin kanssa muuten samaa mieltä, mutta itse olisin kohentamassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oloja. Jos eriarvoistuminen pääsee kasvamaan, se ei pitkässä juoksussa ole yhteiskunnalle hyvä asia.

Kokoukset huiputtavat

Yleisö halusi tietää, miksi pörssikurssit sukeltavat taas, vaikka edellisestä taantumasta on vain kaksi vuotta.

– Tällä hetkellä emme ole kriisissä, mutta se on mahdollisesti tulossa. Tämä voi olla korjausliike vuoden 2008 sukellukseen, jolloin valtiot loivat keinotekoisesti talouskasvua elvyttämällä, vaikka niillä ei olisi ollut siihen varaa. Nyt niillä ei ole varaa maksaa omia velkojaan, mistä voi seurata kaaos, Sasi tiivisti.

Hän oli sitä mieltä, että osasyy markkinoiden hämmennykseen ovat tiedotusvälineiden välittämät synkät uhkakuvat. Paniikin nostattamisesta hän syytti myös huippukokouskoukkuun jääneitä Euroopan johtajia.

– Eurooppalaiset johtajat, jotka haluavat olla suuria johtajia, aina muutaman viikon välein haluavat järjestää huippukokouksen, jossa nostetaan johtajuutta, mutta joka oikeastaan signaloi sen, että tässä onkin kriisi päällä, kun jatkuvasti täytyy kokoontua, hän arvioi.