Puheenaihe: Suomen taloudessa muhii iso riita työurien kestosta
- Suomalaiset halutaan pitää yhä pidempään työpöytien äärellä.
Kituva talous pakottaa poliitikot ripeisiin toimiin, jotka lisäävät työntekoa ja nostavat eläköitymisikää.
1. Taloudellinen sotku euroalueella, kasvun hiipuminen ja Suomen vaikea ikärakenne pakottavat hallituksen päätöksiin työurissa. Valtioneuvoston talousneuvoston pääsihteerin Jukka Pekkarisen mukaan työurapäätökset ovat jopa leikkauksia tärkeämpiä.
– Työurakysymys tulee eteen entistä kipeämpänä, kun emme voi ratkaista ongelmia talouskasvulla, Pekkarinen sanoo.
Sdp ilmoitti vaaleissa, että se ei hallituksessa kajoa vanhuuseläkeikärajaan. Kokoomus tuli vaalitaistossa lopulta lähelle demareiden linjauksia. Tämä päätös varmasti horjuu.
– Vanhuuseläkeikä tulee ilman muuta olemaan pitkän päälle välttämättömänä elementtinä mukana, Pekkarinen sanoo.
– Fakta on se, että elinajanodote kasvaa pari kolme vuotta vuosikymmentä kohden. Yhteiskunnan täytyy sopeutua, koska eläkejärjestelmä perustuu siihen, että terveistä elinvuosista suurin osa ollaan töissä.
2. Sateenkaarihallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 2,5 miljardilla eurolla neljän vuoden aikana. Valtiovarainministeriön arvio on kuin toisesta maailmasta. Rahaministeriö arvioi, että veronkorotuksia, leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia täytyy tehdä lähes 10 miljardin euron edestä.
– Haitari on iso ja se ei kapene näkymien epävarmuuden lisääntyessä. Tämä on asia, joka tulee tarkasteluun hallituksen työskentelyn myötä, Pekkarinen arvioi.
Toistaiseksi valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd) pitää kiinni siitä, että valtion säästöt pysyvät 2,5 miljardissa. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan talous kulkee niin sumussa, että leikkauspäätöksissä ei pidä hötkyillä.
Pekkarinen muistuttaa, että talouden tilanteen kehitystä arvioidaan vuosittain.
– Nyt on maailmalla niin sekava tilanne, että välittömien johtopäätösten teko tässä ja nyt on ennenaikaista. Pohja-arvio täytyy katsoa, kun tilanne rauhoittuu ja muodostuu selvempi kuva, minne ollaan menossa.
3. Euroopan velkaisissa pöydissä yrmistelleelle Suomelle koittaa vaikea syksy Brysselissä. Pekkarinen arvioi, että yhteisvastuullisuus euroalueella leviää olosuhteiden pakosta.
– Olemme kansallisessa eetoksessamme lähteneet siitä, että kukin hoitakoon omat asiansa. Vedämme tässä tiukkaa linjaa, joten päätöksenteossa tulee kiperiä tilanteita, hän ennustaa.
Yhteisvastuullisuus voi tarkoittaa jossakin muodossa jopa eurobondeja eli Euroopan yhteisiä joukkovelkakirjalainoja. Eurobondeissa Suomen kaltaisten, maltillisesti velkaantuneiden maiden velkojen korot uhkaisivat nousta ja kriisimaiden korot laskisivat. Pekkarinen uskoo euron silti pysyvän.
– Puheet euroalueen hajoamisesta ovat ennenaikaisia, koska kaikki saatavat ja velat on sijoitettu euroalueelle. Hajoaminen olisi niin ennalta-arvaamaton tapahtumaketju tällaisessa tilanteessa, että siihen ei hevin haluta hypätä.
4. Kuntauudistus on hallituksen suurimpia tehtäviä. Isoimman remontin on lähdettävä pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista, vaikka katse kiinnittyy helposti pikkukuntiin. Selvää on, että isojen kuntien tehostaminen ratkaisee talouden laajemman kuvan.
– Ongelmat ovat erilaisia eri puolilla maata. Palvelurakenteessa täytyy tietysti pyrkiä minimiväestöpohjaan, jotta palvelut voidaan tehokkaasti järjestää, Pekkarinen sanoo.
5. Edessä voi olla pitkä ja epävakaa heikon kasvun kausi. Pekkarinen muistuttaa 1930-luvun lamasta, josta toipuminen kesti kymmenen vuotta ennen kuin valtiot saivat alijäämänsä korjattua.
Pekkarinen muistuttaa, että maailma on yhä keskellä samaa velkakriisiä, joka alkoi syksyllä 2008. Yksi opetus on rytäkässä selkiytynyt.
– Mitä paremmin ylikuumeneminen pystytään hillitsemään talousbuumin aikana, sitä paremmin selvitään jälkilaskusta. Se on poliittisesti vaikeaa, sillä nousun huumassa eetos on sellainen, että kaikille täytyy antaa mahdollisuus vaurastua ja siirtyä vaikkapa isompaan asuntoon. Vallalla on kollektiivinen harha.
Pystyykö tämä hallitus tekemään kansalaisten kannalta hankalia mutta tärkeitä päätöksiä? Ota kantaa!
Jossain ammateissa voisi laskea eläkeikää ja jossain nostaa. Onhan siinä eroa, jos on ollut ikänsä raksalla tai sairaalassa raatamassa verrattuna esim. johonkin löysään akateemiseen yliopistouraan, missä vuodessa on vapaapäiviä enemmän kuin työpäiviä.
Ilmoita asiaton kommentti