Puheenaihe: Piensijoittajan painajainen - osakesäästäjä on arvailujen ja toiveiden varassa

Tiedotusvälineisiin ilmestyi viikonvaihteessa juttuja, joissa piensijoittajia neuvottiin pysymään rauhallisina. Älkää ihmeessä myykö, vaan ostakaa, kun hinnat ovat halvat! Meneillään on hyvien yritysten kiva kesäale, sanottiin.

Voi olla, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa meneillään oleva velkakriisi talttuu ja neuvot osoittautuvat oikeiksi. Monilla yrityksillähän on viime aikoina mennyt ihan hyvin.

Itse olen kuitenkin oppinut poistamaan varmistimen, kun finanssialan vaikuttajat kiinnostuvat piensijoittajista. Takavuosina se on tavannut ennakoida katastrofia.

Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa lehdet täyttyivät sijoitusvinkeistä, kansa jonotti huippuhintaista Nokiaa, Soneraa ja Saunalahtea ja teknokupla odotti puhkeamistaan. Noissa kaupoissa kadonneet rahat eivät tule koskaan takaisin.

Viime vuosikymmenen puolivälissä finanssimarkkinoilla oli taas vauhti päällä ja myös varovaisten sijoittajien suosimat rahastot tuottivat moninkertaisesti säästötilejä enemmän. Tuolloin myös minulle, köyhähkölle henkilölle, alkoi sataa pankkien brosyyrejä, joissa pääomalle luvattiin noin niin kuin melko varmasti jopa kymmenen prosentin vuosituotto. Ehdin jo pohtia pienimuotoisen rahastosäästämisen aloittamista, mutta tekemättä jäi.

No, jos kerran hidas hämäläinenkin oli vihdoin valmis tarttumaan pyydykseen, romahdus oli luonnollisesti nurkan takana. Noin vuosi mainoslehtisten postittamisen jälkeen monet rahastot tuottivat jo tappiota. Yhdysvaltain finanssikriisi seisautti veret ja Islannin ökypankeista jäivät jäljelle vain kuoret.

Blomqvist ja Nordea

Useimmat ihmiset eivät menetyksistään suuremmin julkisuudessa huutele, mutta tunnettu tanssinopettaja Åke Blomqvist vei oman tapauksensa oikeuteen. Hän oli vaimoineen sijoittanut lähes kaksi miljoonaa euroa Nordean kauppaamaan säästöhenkivakuutukseen, jolle luvattiin kymmenen prosentin tuotto. Toisin kävi ja Blomqvistit hävisivät viidessä vuodessa miljoonan.

Oikeus katsoi Nordean toimineen asianmukaisesti ja Blomqvistista tehtiin julkisuudessa naiivi hölmö. Se oli sääli, koska tuskin monikaan ei-aktiivinen sijoittaja pankkiin säästöjään viedessään varautuu siihen, että kohta puolet rahoista katoaa taivaan tuuliin.

Nyt osakemarkkinoilla eivät aiheuta säpinää herkeämättä nousevat kurssit, vaan täydellinen epävarmuus. Ei pidä ihmetellä, jos piensijoittaja myy osakkeensa ja siirtää rahansa pankin määräaikaistilille. Arvaamattomissa oloissa 100 000 euron talletussuoja on kova sana – olettaen tietysti, että valtio on pankkien savuavien raunioiden keskellä vielä maksukykyisessä kunnossa.

Kukaan ei tällä erää tiedä, kuinka talouden käy. Emmehän me edes oikeastaan ymmärrä, mistä myllerryksessä on kyse.

Yhdysvallat sai tiukan poliittisen väännön jälkeen nostetuksi velkakattoaan 2 400 miljardilla dollarilla. Melko käsittämättömältä kuulostavan summan kerrotaan riittävän noin vuodeksi. Päätöksestä huolimatta luottoluokituslaitos Standard & Poor’s laski Yhdysvaltain luottokelpoisuutta pykälällä.

Sama laitos oli aikaisemmin saanut rauhassa syventää Kreikan ja Portugalin ahdinkoa kehnoilla, velkojen korkoja nostavilla luokituksilla, mutta nyt panokset kovenivat kerralla toiseen potenssiin. Eihän maailman suurimman talousmahdin Yhdysvaltain luottokelpoisuutta voi kyseenalaistaa ilman, että samalla kyseenalaistetaan koko nykyinen globaali talousjärjestys!

Talous ja politiikka

Seuraavana onkin vaakalaudalla näiden luokituslaitosten arvovalta: mihin se oikein perustuu? Yhdysvaltain taloudelliseen ja poliittiseen hegemoniaan, luulisin. Ja mitä tapahtuu nyt, kun Standard & Poor’s puree vaihteeksi Yhdysvaltoja? Vai onko kyseessä vain isku vasten demokraattipresidentti Barack Obaman kasvoja ja halu tukea budjettileikkauksia vaativia republikaaneja?

Yhdysvaltain suurin velkoja on Kiina, joka ehti jo kommentoida tilannetta virallisen Xinhua-uutistoimiston kautta: ”Yhdysvaltain hallituksen on hyväksyttävä tuskallinen tosiasia, että vanhat hyvät ajat, jolloin maa pystyi velan avulla selviämään itse aiheuttamistaan sotkuista, ovat ohi”, Xinhua kirjoitti.

Taidan pitää ylimääräiset sataseni toistaiseksi tyynyn alla.

Ota kantaa: Kannattaako piensijoittajan nyt hankkia osakkeita?