Puheenaihe: Viisi linjausta, miten Suomi voi auttaa Afrikkaa
- Kuvassa kehitysministeri Heidi Hautala.
Kehitysyhteistyöstä leikataan 115 miljoonaa euroa. Ministeri Heidi Hautala (vihr) muistuttaa Suomen vastuusta. Hautala kertoi Aamulehdelle, miten kuivuudesta ja nälänhädästä kärsivää Afrikkaa tulisi auttaa.
1Vastuu Afrikan sarvesta. Vähin, mitä voimme tehdä Afrikan sarven 12,4 miljoonan nälänhädästä ja kuivuudesta kärsivän ihmisen hyväksi, on lisätä humanitaarista apua. Allekirjoitin juuri päätöksen 5 miljoonan euron lisäavusta. Alkuvuonna Suomi antoi 8,8 miljoonaa euroa.
Suomella on erityinen vastuu Afrikan sarvesta, koska kahdeksasta kehitysyhteistyön pääkumppanimaastamme viisi on Itä-Afrikassa. Ne ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia ja Tansania. Etiopia ja Kenia ovat kuivuusalueella ja Keniassa on valtavat pakolaisleirit.
2Katse syihin. Humanitaarinen apu on ihmisten pelastamista. Se ei koskaan poista syitä. Meidän pitää katsoa, miten Afrikan sarven tilanne vaikuttaa pitkäkestoiseen kehitysyhteistyöhömme Itä-Afrikassa.
Ulkoministerin erityisedustajana Afrikan sarvessa oleva Pekka Haavisto (vihr) on puhunut, että klassisen kehitysyhteistyön lisäksi pitäisi tehdä taloudellista yhteistyötä. Niin kehitys saadaan jaloilleen ja syntyy yrityksiä.
Haavisto on myös vahva rauhanvälittämisessä. Afrikan sarvessa on taistelevia ryhmiä ja pitää pohtia, mitä voimme tehdä tilanteessa, jossa valtiot ovat hauraita.
Yksi syy 60 vuoteen pahimpaan kuivuuteen on ilmastonmuutos. Painotuksemme on ilmasto-osaamisessa. Teemme jo nyt yhteistyötä Ilmatieteenlaitoksen kanssa.
3Suomen vahvuudet. Suomella on ollut liian paljon erillisiä projekteja. Meidän pitää päättää, missä olemme hyviä ja mihin keskitymme.
Olemme kiistatta hyviä naisten aseman edistämisessä. Mikään ei ole paremmin käytettyä kehitysapurahaa kuin naisiin laitettu raha. Olemme vahvoja ilmastoasioissa. Kolmanneksi voimme auttaa hyvässä hallinnossa. On tärkeää, että rakennetaan demokraattisia instituutioita ja hallitukset ovat vastuussa kansalaisilleen.
Kansalaisjärjestöjen osuutta kehitysyhteistyössä lisätään. Olen valtion omistajuusohjauksesta vastava ministeri ja kiinnostunut keskustelemaan, miten vaikka Neste Oil voi biopolttoaineen kehittämisessä ottaa huomioon kansainvälisen vastuun.
4Ihmisoikeudet ehdoksi. Tansania on ollut aina kehitysavun ”darling”. Tansanialaiset naispoliitikot kertoivat, että tyttöjen koulutie katkeaa varhain, kun heitä naitetaan alaikäisinä. Täytyyhän meillä olla keinoja huolehtia, että naisten oikeudet toteutuvat maassa, jolle annamme kehitysapua? Ihmisoikeudet pitää kytkeä tiiviimmin köyhyyden lievittämisprosessiin. Pitää käydä poliittista vuoropuhelua valtioiden kanssa ja tehdä selväksi kantamme. Kehitys ei voi tuottaa kestäviä tuloksia, jos ihmisoikeuksia ei kunnioiteta.
Suomi ei ole enää maksanut suoraa budjettitukea yhdelle pääkumppanimaalleen Nigaracualle demokratiaongelmien takia.
5Sitoumuksista kiinni. Kehitysyhteistyöstä säästetään 115 miljoonaa euroa. Se on iso summa, mutta en ota vielä annettuna, että varat eivät kasva. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kehitysyhteistyön säästöjä paikataan päästöoikeuksien huutokaupasta saaduilla tuloilla.
Tavoite kehitysyhteistyön 0,7 prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä on ennallaan (nyt 0,56%). Suomi haluaa YK:n turvaneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuonna 2013. Senkin vuoksi on tärkeää, että pidämme kansainvälisistä sitoumuksista kiinni.
Esikuvani on Britannia. Vaikka siellä on ollut ankarat leikkaukset, niin kehitysyhteistyön sitoumuksista on pidetty kiinni. Löytyy siis hallituksia, jotka uskaltavat puolustaa kansainvälistä vastuuta. Tietysti odotan, että meidän hallituksemmekin on sellainen.
Budjettirahoituksen lisäksi pitää etsiä uusia rahoituslähteitä. On puhuttu kansainvälisestä valuutanvaihtoverosta, jolla kerätään rahaa kehitystä varten.
Pitää pohtia myös tuloksellisuutta, miten rahasta on eniten hyötyä.
Ota kantaa: Onko oikein, että kehitysyhteistyöstä leikataan 115 miljoonaa euroa?
Olemme menestyneet ehkä parhaiten Tansanian luonnon suojeluhankkeissa, joten sitä linjaa kannattaisi vahvistaa. Osaamme kaukokartoitusta, metsien arviointia ja -viljelyä, näitä taitoja kannattasi viedä lisää ja turvata kylämetsätalouden- ja polttopuutarpeen turvaamisen ja mm. hedelmäpuiden istutusten avulla elinmahdollisuuksien parantaminen siten, ettei luonnonmetsiä tarpeettomasti nakerreta. Koulutus-, maanviljely-, vesitalous ym. hankkeet voivat edetä vasta jos elämisen perusedellytykset turvataan. Tansanian 12 kansallispuistoa ja lukuisat muut suojelualueet ovat maailmanperintöä, joihin suomalisten kannattaisi turisteina tutustua ja tästä voisi kehkeytyä uusia innovaatioita, miten voisimme esim. pieniä konkreettisia kyläprojekteja lisäämällä auttaa kehitystä unohtamatta paikallisen kulttuurin kunnioittamista!
Amanin luonnonsuojelualueen perustamiseen tähtäävään projektiin osallistuneena 1986 minulla on käytännön kokemusta! Ko. luonnonsuojelualue perustettiin 1997 ja fil.tri Olli Marttila on julkaissut hienon kirjan "Suuri savanni" Tansanian suojelualueista.
Ilmoita asiaton kommentti