Suomalaislehdet lisäisivät kieliopintojen valinnaisuutta
STT
Suomenkieliset sanomalehdet pitävät ruotsin kielen opiskelua tärkeänä. Moni lehti on kuitenkin muuttanut linjaansa myönteisemmäksi valinnaisuutta kohtaan. STT kysyi yhdentoista sanomalehden kantaa kieliopintoihin.
Kolme lehteä kannatti nykyjärjestelmää. Kahdeksan oli enemmän tai vähemmän valmiita keskustelemaan valinnaisuuden lisäämisestä pakkoruotsin kustannuksella.
Suurin kannatus pakolliselle ruotsin opiskelulle tuli yllättäen kahdelta kyselyyn vastanneelta itäsuomalaiselta lehdeltä.
– Olemme aina kannattaneet pakollista ruotsin opiskelua pääkirjoituksissamme, koska Suomi on kaksikielinen maa, kertoo Karjalaisen toimituspäällikkö Sari Vanninen.
Myöskään Savon Sanomat ei ole valmis korvaamaan ruotsia venäjällä.
Kolmantena myötämielisenä Aamulehti on pääkirjoituksissaan ottanut kantaa nykyjärjestelmän puolesta.
Venäjä hyödyllinen yrityksille
Ruotsin kielen asemaa perinteisesti tukenut Helsingin Sanomat on hieman pehmentänyt linjaansa.
– Mielestämme keskustelua eri vaihtoehdoista on käytävä siitä näkökulmasta, koetaanko pakollista kouluruotsia enää tarkoitukselliseksi joillain alueilla, kertoo pääkirjoitustoimituksen esimies Antti Blåfield.
Myös Ilta-Sanomat ja Iltalehti tukevat ruotsin kielen asemaa, vaikka keskustelulle on viime aikoina alettu avautua.
STT:n lähestymistä lehdistä Kaleva, Kauppalehti, Turun Sanomat ja Keskisuomalainen kannattivat valinnaisuuden lisäämistä kielten opiskelussa.
– Alamme suhtautua kriittisemmin siihen, että viittä prosenttia edustava vähemmistö pitää yllä raskasta kielikoneistoa, sanoo Juhani Heimonen, Turun Sanomien pääkirjoitustoimituksen päällikkö.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksissa on pohdittu, voisiko joillain alueilla lukea muun naapurimaan kuin Ruotsin kieltä.
Satakunnan Kansassa on niin ikään otettu kantaa valinnanvapauden puolesta.
Kalevassa nähdään, että kielivalintoja on syytä pohtia maailmantalouden painopisteen siirtyessä kohti Aasiaa ja Amerikkojen uusia osia.
– Mahdollisuuksia opiskella espanjaa, portugalia ja myös arabiaa tulisi parantaa, sanoo Kalevan päätoimittaja Markku Mantila.
Kauppalehden mielestä elinkeinoelämää hyödyttäisi se, että ruotsin sijaan olisi mahdollista valita venäjä.
Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:
-suomenkielisen velvollisuus olisi puhua tai osata ruotsia
-suomenkielisen velvollisuus olisi opiskella ruotsia.
Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.
Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!
Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).
Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä,että valtio on kaksikielinen ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa sellaista tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten,olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.
http://ryyti.blogspot.com/search/label/perustuslaki
Ilmoita asiaton kommentti