Puheenaihe: Maija Lahtisen tapauksessa oikeus ei enää voita
- Kuvassa Maija Lahtinen. Kuva on vuodelta 2009, jolloin Lahtinen saapui todistajaksi tyttärensä oikeudenkäyntiin.
Ristiriita: Korkeimman oikeuden päätös pitää Maija Lahtisen kavallustuomio voimassa syntyi äärimmäisen jakautuen.
Jatko: Tapaus menee ihmisoikeustuomioistuimeen, ja uutta purkua haetaan KKO:sta ihmisoikeusloukkauksen perusteella.
Lehtikeisari Urpo Lahtisen kuolemasta on kulunut kohta 17 vuotta.
Hymy-lehden ja Lehtimiehet Oy:n perustajan lesken Maija Lahtisen lähdöstä karkuteille on kulunut kohta kuusi vuotta. Hänen hovioikeudessa vahvistettu kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdoton vankeustuomionsa täytti taannoin viisi vuotta.
Jo Urpon erotessa 20 vuotta sitten ensimmäisestä vaimostaan Hymystä murjaisi eräs kohteet hyvin tunteva, että tämä avioero työllistää seuraavat neljä sukupolvea pirkanmaalaisia juristeja. Ennusteen arvo on säilynyt.
Siksi on tullut aika kysyä: eikö tämän kaiken voisi lopettaa, koska itsestään se ei pääty koskaan.
Konkreettisimmillaan on kyse siitä, pitäisikö Maija Lahtisen (virallinen nimi Maija-Liisa) antaa palata pako- ja piilopaikoistaan vapaana kotiinsa ainakin oikeusprosessin seuraavaan vaiheeseen asti – siitäkin huolimatta, että hänen tuomiotaan ei ole kumottu ja kansainvälinen etsintäkuulutus ja pidätysmääräys ovat edelleen muodollisesti voimassa.
Minun mielestäni pitäisi.
KKO ihmetyttää
En tunne Lahtisen perintöriidan yksityiskohtia enkä täyttä taustaakaan. Tampereella on riittävän monia, jotka tapauksen tuntevat. Jopa useilla eri tavoilla.
Olen myös sitä mieltä, että oikeuden päätöksiä pitää noudattaa ja kunnioittaa. Mutta jossain menee aina raja, jonka jälkeen – tunnetun ajattelijan sanoin – myös järjen käyttö on sallittua.
Korkeimman oikeuden tuore (KKO) päätös jättää ristiriitaisuudessaan aivan liian monta kysymystä auki.
KKO päätti kaksi viikkoa sitten, ettei Lahtisen kavallustuomiota puida uudelleen oikeudessa. Tätä oli vaatinut Lahtisen lakimies Kari Uoti. Perusteena oli se, että alkuperäisessä oikeudenkäynnissä oli todistaja valehdellut. Kyseinen todistaja oli Pekka Paavola.
Korkein oikeus äänesti ratkaisustaan, ja Lahtiselle kielteinen päätös syntyi äänin 3–2.
Kolmen tuomarin enemmistö oli sitä mieltä, ettei Paavolan väärä todistus koskenut jutun keskeisimpiä tosiasioita. Kahden tuomarin vähemmistö puolestaan perusti eriävän mielipiteensä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen EIT:n lin-
jauksille, joiden mukaan tuomittu on oikeutettu uuteen oikeudenkäyntiin, jos alkuperäisessä tuomiossa on käytetty todistajana vilpillistä henkilöä.
Enemmistö näyttää sivuuttaneen sen periaatteen, että on parempi vapauttaa vaikka kymmenen syyllistä kuin tuomita yksi syytön. Sellainen laupeus ei istu suomalaiseen oikeusajatteluun, ja ehkä juuri siksi maamme saa niin usein EIT:stä pyyhkeitä. Eikä istu näemmä kohtuullisen epäilyn periaatekaan.
Tapauksen käsittely jatkuu juuri EIT:ssä. Lahtinen myös kertoo toissa päivänä netissä olevalle tukisivustolleen tehdyssä päivityksessä, että KKO:llekin tehdään uusi purkuhakemus, uutena perusteena ihmisoi-
keusloukkaus.
Sikäli kuin Strasbourgin tuomioistuin pitää linjansa, Suomen valtio saa sieltä taas kerran nuhteet. Ja sitten avautuu ehkä jo kolmas mahdollisuus hakea purkua sekä uutta oikeudenkäyntiä.
Yleisö on saanut seurata Lahtis-saagaa vuosikaudet huuli pyöreänä. Vankeuteen tuomittu ja henkilökohtaiseen konkurssiin asetettu Maija Lahtinen kävi kertaalleen kotimaassakin todistamassa tyttärensä oikeudenkäynnissä. Hän sai tulla ja lähteä vapaasti todistajaimmuniteetin turvin.
Kummallisuus palveli oi-
keutta. Kaikki kohtuulliset keinot on käytettävä oikean kuvan saamiseksi tapahtumista, joita käsitellään leivättömän pöydän ääressä.
Ei luksuselämää
Sitten vielä inhimillinen puoli: Lahtinen ei ole pakoillut viettäen miljoonineen luksuselämää aurinkorannoilla. Häntä jäljittänyt ”palkkionmetsästäjä” kuvasi joitain vuosia sitten karkulaista Sveitsissä. Videoissa näkyi yksinäinen, itsekseen puhuva kypsään ikään ehtinyt nainen.
Välttelemällä vankilaa hän on rankaissut itseäänkin.
Jos tästä jupakasta olisikin saatavissa esimerkiksi miljoonia euroja maksamattomia veroja takaisin yhteiskunnalle, niin prosessissa olisi enemmän mieltä kuin miljonäärien keskinäisessä ja nyt jo muitakin kuin pirkanmaalaisia juristeja ruokkivassa saippuaoopperassa.
Maija Lahtisen tapauksen vaiheita
Urpo Lahtinen myi Lehtimiehet Oy:n 1988, erosi 1991, meni pian naimisiin Maija Tynellin kanssa ja kuoli 1994.
Maija Lahtinen ja Pekka Paavola pidätettiin 1998 epäiltyinä 34 miljoonan markan (n. 5,5 milj. e) viemisestä Sveitsiin.
Kaksi Urpo Lahtisen testamenttia mitätöitiin 1999 ja kaksi muuta 2002.
Maija Lahtinen sai syytteen Sveitsiin vietyjen rahojen kavaltamisesta 2000. Tuomio tuli 2005, valitus hylättiin hovioikeudessa 2006. Tässä vaiheessa hän oli jo siirtynyt ulkomaille.
Pekka Paavola tuomittiin 2009 perättömästä lausumasta, jonka hän oli antanut Lahtisen tuomioon johtaneessa oikeudenkäynnissä.
Vuonna 2010 Maija Lahtinen haki korkeimmasta oikeudesta purkua tuomiolleen. KKO määräsi, ettei hänen vankeustuomiotaan toistaiseksi panna täytäntöön.
KKO päätti äsken äänin 3–2, ettei tuomiota pureta.
Ota kantaa: Tulisiko Maija Lahtinen armahtaa?









Suomen oikeuskäytäntö on rkollisten käsissä.
Ilmoita asiaton kommentti