Puheenaihe: Tuokaa vahdit Koskipuistoon

Helsingin Tallinnanaukion esimerkki todistaa, että poliisitoiminnan ja turvafirmojen välillä joudutaan käymään pian tiukka rajanveto. Tavallinen perhe uskaltaa jo poiketa Tallinnanaukiolle vaikkapa jätskille pelkäämättä päihtyneitä örveltäjiä.

Meno perinteisesti levottomalla aukiolla on rauhoittunut ilmiselvästi sen takia, että alueella partioi vartiointiliikkeen järjestyksenvalvojia.

Kyseessä on kokeilu, johon poliisi on antanut luvan. Normaalisti yksityinen turvafirma ei voi valvoa järjestystä yleisellä paikalla, vaan sen valtuudet on rajattu esimerkiksi kauppakeskusten sisätiloihin.

Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen, entinen apulaispormestari Harri Airaksinen (kok) innostui luettuaan Itä-Helsingin tilanteesta.

Tai oikeastaan häneen iski ”mitä minä sanoin” -tunne. Airaksinen nimittäin otti mahdollisuuden esiin jo viime keväänä. Aamulehden kaupunkilehti Moron kyselyssä julkijuopottelusta ja keskustan valvonnasta hän totesi näin:

– Häiriökäyttäytymiseen ja roskaamiseen on puututtava nykyistä huomattavasti tiukemmin. Kaupungin tulee tarvittaessa vaikka ostaa turvapalveluja tuottavalta yritykseltä riittävä järjestyksenvalvonta esimerkiksi Koskipuistoon.

Sen sanottuaan Harri sai paljon palautetta. Hänelle kerrottiin, että yksityinen valvonta ei onnistu ilman lakien muuttamista.

– Mutta niinpä vain on onnistunut Helsingissä, Airaksinen sanoo nyt. Ja haluaa nostaa ajatuksen uudestaan keskustelunaiheeksi.

Läsnäolo rauhoittaisi

– Poliisilla ei ole aikaa vahtia joka paikassa. Tampereella taas on kova halu luoda itsestään kuvaa siistinä kaupunkina, ja rahaa käytetään satatuhatta siihenkin, niin luulisi löytyvän myös varaa ostopalveluun, jolla voitaisiin rauhoittaa keskustan viihtyisät paikat, jotka uhkaavat muuttua usein liian levottomiksi, Airaksinen perustelee.

Hän ajattelee erityisesti Koskipuistoa. Siellä aiheutuneista häiriöistä on häneen otettu eniten yhteyttä.

– Kuninkaankadun kävelyosuudella on yksi terassiravintola, en näe siellä varsinaisia ongelmia.

– Penkeillä istuskelee alkoholia käyttäviä porukoita, jotka ovat joidenkuiden mielestä häiriötekijä, muttei siellä mitään varsinaisia vaaroja ole.

Airaksinen korostaa uudestaan, ettei hän ole täyskieltojen kannalla.

Vartiointiliikkeen käyttämisessä hän näkisi sekä esimerkin voimaa että tiettyä pelotettakin.

– Pelkkä läsnäolo ja riittävät valtuudet voisivat rauhoittaa menoa puistossa, eikä välttämättä tarvittaisi edes kiinniottamisia ja putkaankuljetuksia.

Järjestyksenvalvonta on selvästi seuraava aihe, jossa Suomessa joudutaan pohtimaan viranomaistoiminnan rajoja ja perinteisesti julkisen vallan hoidossa olevien toimintojen yksityistämistä.

Aiemmin vilkkainta keskustelua on käyty pysäköinninvalvonnasta.

Yksityiset parkkivirhemaksuja perivät firmat yleistyivät ensin pääkaupunkiseudulla, ja nyt ne toimivat varsin runsaasti Tampereellakin. Rajanveto asiassa on ollut niin kuumaa, että siihen ovat ottaneet kantaa niin eduskunnan perustuslakivaliokunta kuin maan korkein oikeuskin.

Poliisi jarruttelee

Järjestyksenvalvonnassakin on selvä lähtökohta, että lupa siihen tarvitaan poliisilta.

– Mutta täysin vapaasti ei poliisikaan voi päättää, mihin paikkoihin järjestyksenvalvontalupia voi antaa, huomauttaa apulaispoliisipäällikkö Osmo Ovaska Pirkanmaan poliisilaitokselta.

Hän kaivaa esiin järjestyslain 22. pykälän, jossa määritellään se, missä poliisi voi siirtää valtuutensa järjestyksenvalvojille. Luettelo on pitkä, mutta Koskipuiston tapainen paikka ei ole sovitettavissa siihen. Helsingissä on ilmeisesti hyödynnetty se, että valvontaa saa tehdä lain mukaan esimerkiksi kauppakeskuksissa, minkä lisäksi todetaan, että tarvittaessa valvonta voidaan ulottaa tarkasti rajatun kohteen lisäksi sen ”välittömään läheisyyteen”.

– Koskipuiston ongelmallisimman alueen vieressä ei ole esimerkiksi yhtään kauppakeskusta.

– Se on joka tapauksessa selvää, että valvonnan tarve on ilmeinen. Ja kun poliisin resurssit vähenevät yhä, tulee tarve käydä keskustelu siitä, kuka tyhjiön täyttää, Ovaska toteaa ja myöntää, että aiheessa voidaan ajautua samantyyppiseen rajanvetoon kuin pysäköinninvalvonnan tapauksessa.

Järjestyslaki määrittää rajat

Järjestyslain 22. pykälä määrittää, että poliisin luvalla saa asettaa järjestyksenvalvojan seuraavan tyyppisiin paikkoihin:

- Terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteet (ei koulukodit eivätkä lastensuojelulaitokset)

- Kelan toimipisteet

- Työvoima- ja elinkeinotoimistot

- Kauppakeskukset

- Liikenneasemat

- Satamat

- Lentopaikat

Ota kantaa: Toisiko yksityinen valvonta turvaa keskustaan?