Puheenaihe: Pidempi koulupäivä olisi hyväksi lapsille
Ehdotus: Pidempi koulupäivä on hyväksi pienille oppilaille ja helpottaa perheiden arkea.
Uudistus: Oppilailta ei pidä vaatia suuremman tietomäärän omaksumista, asioiden käsittelemiseen täytyy saada lisää aikaa
Lapset tykkäävät koulusta ja haluavat viettää siellä enemmän aikaa. Uskokaa tai älkää.
Opetusministeri Jukka Gustafsson ehdotti maanantaina sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa koulupäivien pidentämistä. Se on järkevä ajatus, joka pulpahtaa esiin tasaisin väliajoin. Ehdotus pitää viimein toteuttaa.
Pirpanat pitää saada pysymään koulun alueella valvovan silmän alla kahdesta syystä. Ensimmäinen on käytännöllinen, toinen jalo.
Lyhyet koulupäivät ovat hankalia perheille ja aiheuttavat huolta lasten menemisistä. Pidemmät päivät taas toisivat koulun arkeen joustovaraa ja kiireettömyyttä, joka tekisi hyvää oppilaiden lisäksi myös koulun henkilökunnalle.
Harmi vain, että ehdotus ei vielä tarkoita suurta muutosta lapsiperheiden arkeen. Peruskoulun penkillä istutaan nykyisin noin 20 tuntia viikossa, ja Gustafsson lisäisi tuntimäärää kahdella tai kolmella. Se tarkoittaa korkeintaan puolta tuntia pidempää koulupäivää, jos lisäaika jaetaan viikolle tasaisesti. Puoli tuntia päivässä ei riitä.
Työssäkäyvien suomalaisten työpäivät ovat yhä pidempiä. Heidän lastensa koulupäivät taas ovat kansainvälisesti katsoen lyhyitä. Yhtälö ei yksinkertaisesti toimi.
Suurin osa vanhemmista on päivätöissä ainakin kello neljään asti, mutta piltit viilettävät koulun portista pahoille teille jo pian puolen päivän jälkeen. Väliin jää monta tuntia tyhjää aikaa hankkiutua hankaluuksiin.
Vaarat eivät ole ohi, vaikka avainkaulalapsi pääsisikin kodin turvallisten seinien sisäpuolelle: ilman valvontaa voi mainiosti jutella netissä namusetien kanssa tai veltostua hakkaamalla pleikkaria. Tai ihan vain kaivata äidin ja isän apua vaikeiden kotitehtävien tekoon ja tuntea olonsa yksinäiseksi.
Ei lisää tietoa
Pidempi koulupäivä ei tarkoita lasten näännyttämistä. Opetusministeri Gustafssonkin sanoo, ettei mitään englantilaista mallia kohti olla menossa: tavallisten koulujen ei pidä tulevaisuudessakaan muistuttaa sisäoppilaitosta.
Suomalaisten lasten oppimistuloksissa ei ole vikaa, eikä oppilaiden niskaan tarvitse kaataa yhtään enempää tietoa. Oppimisen taso on OECD-maiden huippua, mutta tulokset saavutetaan muita maita vähemmillä tunneilla.
Julmasti sanottuna suomalaisen perusopetuksen hyvä maine revitään lasten ja opettajien selkänahasta.
Iltapäivän – ja miksei aamunkin – tyhjiin tunteihin tarvitaan lisää taito- ja taideaineita, liikuntaa, rennompaa kerhomuotoista yhdessäoloa ja valvottuja tiloja, joissa voi tehdä läksyjä tai ryhmätöitä ja saada tarvittaessa apua opettajalta. Siinä sivussa oppii sosiaalisia taitoja.
Koulujen iltapäiväkerhot ovat askel oikeaan suuntaan, mutta ne eivät saa olla vain kiva lisä, jonka yksi koulu tarjoaa ja toinen ei. Oppilailla pitäisi olla mahdollisimman tasapuoliset mahdollisuudet viettää iltapäivä mielekkäällä tavalla.
Opettajan työ ei tietenkään lopu oppituntien päättyessä, mutta jos käyttää toisen kokonaisen työpäivän seuraavan päivän tuntien valmisteluun, on pahemman luokan ylisuorittaja. Läksykerhoa valvoessa voi mainiosti ainakin korjata kokeita.
Vähemmän kiirettä
Haluavatko lapset sitten viettää iltapäivänsä koulussa vai kirmata vapaana pitkin kyliä? Vastaus voi yllättää.
Oppilaiden mielestä koulumaailman suurimpia ongelmia on kiire, kertoo vanhempainyhdistysten kattojärjestön, Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Samaa sanoo Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Sekä Vanhempainliitto että OAJ kannattavat tuntimäärien lisäämistä. Opetuksen tavoitteita ei tarvitse nostaa, vaan samojen asioiden käsittelemiseen pitäisi saada enemmän aikaa.
Sitä kaipaavat myös oppilaat. Lisäajan ei tarvitse tarkoittaa hidasta jankkaamista, vaan esimerkiksi enemmän soveltavia tehtäviä, käytännön esimerkkejä ja opintoretkiä.
Ongelmana on tietysti raha. Pidempiä päiviä luvannut tuntijakouudistus jäi viime hallituksen kaudella toteuttamatta kalliin hintalapun takia.
Opetusministeri Gustafsson haluaa edetä samoja linjoja kaatuneen ehdotuksen kanssa, mutta roimasti halvemmalla. OAJ:n mukaan opettajia täytyy palkata lisää.
Edessä on jälleen korkeamman asteen yhtälö, jota ei peruskoulun matematiikalla ratkaista.
Kysely: Kiire painaa jo peruskoulussa
Kolme neljästä nuoresta uskoo, että peruskoulu antaa heille sellaisia tietoja ja taitoja, joita he elämässään tarvitsevat.
Nuoret toivovat peruskouluun muun muassa lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kiire on 39%:lle peruskoululaisista päällimmäinen kouluun liittyvä mielikuva.
Useimmat peruskoululaiset katsovat, että peruskoulussa taideaineita ei opi kovin hyvin.
Kysyttäessä peruskoulun kehittämisajatuksia noin kolmasosa ehdotti suoraan jotain lisää, noin kymmenesosa jotain vähennettäväksi. Oppilaat mainitsivat aineista erityisesti kielet, taito-ja taideaineet sekä liikunnan.
Opetushallituksen Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta -kyselyyn vastasi 58 444 nuorta. Kysely tehtiin keväällä 2010.
Ota kantaa: Pitäisikö peruskoululaisten koulupäiviä pidentää?









Otetaan ne iltapäiväavustajat luokkiin, jolloin opetus tapahtuu puoliluokissa, oppilaat ovat iltapäiväohjaajan kanssa esim.ulkona tai tekee muuta mielenkiintoista ja opettavaa, jossa ei" istuta " vaan esim,pelataan jotain pallopeliä, harrastetaan,tutustutaan luontoon.Ja luokanopettajan opetus tehostuu , kun vain puolet oppilasmäärästä on oppitunnilla.Sitten vaihtetaan ryhmä ja tehdään samat asiat.Tässä lapsi saa huvin ja hyödyn koulupäivän aikana.Iltapäivällä voi sitten ottaa rennommin.Lasten kanssakäyminen lisääntyy ja luulisin , että myös koulukiusaus vähenisi, sillä he oppisivat tuntemaan luokkalaisensa eri tavalla näiden tuntien aikana.Oppimisen ei tarvitse olla yksin "pänttäämistä" omalla paikalla istuen.Onko pelko siinö , että opettajat ei uskalla päästää lapsia valloilleen,että ei kuri katoa? Enemmän lapsille/oppilaille mahdollisuutta näyttää kykyjään ja kehittyä kanssakäymisessä ikäistensä tai- vanhempien oppilaiden parissa. Me kaikki olemme yksilöiä, on ihme jos joku opettaja tykkää , että hän voi antaa jokaiselle jatakin yhden oppitunnin aikana. enemmän aikuisia eri valmiuksilla varustettuna luokkiin ja luovia harrastuksia/oppitunteja koulupäivän aikana.Lykkyä tykö :-)
Ilmoita asiaton kommentti