Puheenaihe: Suomessa ei ole tehotuotantoa

Suomessa tuotetaan ainakin broilereita tehotuotannossa. Epäeettistä toimintaa.

Ilmoita asiaton kommentti

Suomi on puhdas pulmunen... Propagandaa jolla ole mitään arvoa! Ainakin Tampereen seudulla ainoa maitotila on Ahlman. Olen etsinyt raakamaitoa luomutiloilta ja sanoivat ettei ole vaikka lehmiä on pellot täynnä. On näet Valion ja Ingmanin korporaatiot tehneet sopimuksen. Mikä on luomutila joka ei raakamaitoa myy?

Ilmoita asiaton kommentti

Suomessa tilakoko on pieni, mikä ei ole naurun aihe jos muistetaan, että sen takana on tärkeä sosiaalipoliittinen toimi, jonka avulla sodan jälkeen asutettiin maansa menettänyt karjalainen siirtoväki ja lunastettiin rintamamiehille annettu lupaus saada maata asumiseen ja viljelyyn. Nämä vaikutukset tuntuvat vieläkin. Muualla Euroopassa maatilojen lukumäärä väheni ja koko kasvoi, Suomessa kävi päinvastoin. Asutustoiminta muutti maaseudun rakennetta pientilavaltaiseksi. Pääosa suurista ikäluokista varttui näillä pienillä perheviljelmillä. Ennen toista maailmansotaa vallinnut maatilojen keskitilakoko saavutettiin uudelleen vasta 1970-luvulla.

Maatilan pitäminen on monelle elämäntapa, työpaikka ja samalla myös koti. Tekemättömät työt ovat läsnä koko ajan. Maatalousyrittäjän näkökulmasta kiinnostuksen kohteena on työ, maatalousyrityksen riskien hallinta ja sellaisen kannattavuuden saavuttaminen, joka tekee mahdolliseksi toiminnan jatkamisen. Luonnon keskeisyys asumisen ja elämän ympäristönä ovat tärkeitä.

Työmäärällä mitattuna lypsykarjatilat ovat maatiloista työvoimavaltaisimpia. Kaikista maatalousyrittäjistä ja maatalousyhtymien osakkaista miltei 30 prosenttia tekee maataloustyötä lähes 3 000 tuntia vuodessa. Tämä vastaa kahdeksan tunnin työpäivää seitsemänä päivänä viikossa, vuoden jokaisena päivänä. Työtunnit lypsykarjatilalla olivat vuonna 2010 jopa 4120 tuntia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kokopäivätoimisten palkansaajien sopimusten mukaisiksi tai tosiasiallisiksi työajoiksi rekisteröidään tyypillisesti sellaisia lukuarvoja kuin 1 600 ? 1750 vuotuista työtuntia, mikä vastaa noin kahdeksan tunnin työaikaa viitenä arkipäivänä viikossa.

Tilakoon kasvu on muuttanut maataloustyön luonnetta. Työt ovat automatisoituneet, ja samanaikaisesti tekniikka ja laatuvaatimukset ovat kasvaneet ja tulleet monimutkaisiksi. Maatalousyritysten koon kasvaessa myös työmäärä lisääntyy, vaikka työmäärä tuotettua yksikköä kohden laskee. Suomessa on tällä hetkellä 170 lypsykarjatilaa, joiden lypsylehmämäärä on yli 100. Tuolloin ei viljelijä huutele Helunaa ja Herttaa lypsylle, vaan töistä on selviydyttävä muilla keinolla.

Tilat hankitaan yleensä lunastamalla ne sukupolvenvaihdoksessa tai ostamalla viljelystä luopuvalta viljelijöiltä tai perikunnilta, ne eivät suinkaan aina ole perintötiloja. Viljelijät, jotka ovat lunastaneet tilansa sukupolvenvaihdoksessa, joutuvat kehittämään ja monessa tapauksessa myös laajentamaan tilansa tuotantoa EU:n ja kansallisten vaatimusten ja -kannustimien johdosta. Samalla he joutuvat kantamaan huomattavaa taloudellista vastuusta ja selviytymään suuresta työtaakasta.

Tuottavuus käsitteenä rinnastetaan usein taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja kannattavuuteen ja taustalla on ajatus toiminnan tehostamisesta. Näin pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri tuotos olemassa olevilla resursseilla. Maatalouden tehokkuutta kasvatettaessa toimitaan kustannukset minimoiden, mikä aiheuttaa tehotuotannon sivuvaikutuksia. Kotieläintiloilla tuotteiden ja panosten hintasuhteet ovat kannustaneet tuotannon tehostamiseen. Esimerkiksi kun investoidaan uusiin tehokkaampiin työkoneisiin työn tuottavuus kasvaa, työpanoksen määrän pysyessä ennallaan, mutta vastaavasti pääoman tuottavuus laskee.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti elokuussa 2006 työryhmän valmistelemaan varautumis- ja ratkaisumalleja jo tunnistettuihin maatalouden toimintaedellytysten muutoksiin. Työryhmän puheenjohtaja toimi Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä. Työryhmän loppuraportissa esiteltiin muun muassa keinoja maatalouden kilpailukyvyn parantamiseksi. Työryhmän ehdotuksen mukaan tilakoon kasvattaminen, maatilojen energiaomavaraisuuden lisääminen, sukupolvenvaihdosten helpottaminen sekä geenimuunneltujen kasvien jalostus edesauttaisivat kilpailukyvyn parantamista.

Maatalouspolitiikassa on pyritty vähentämään pieniä ja keskisuuria tiloja, minkä taustalla on olettamus, että suurilla tiloilla tuottavuus on suurempi kuin pienillä. Voimakas tilakoon kasvu on lisännyt viljelijöiden työmäärää huomattavasti. Vuonna 2009 keskimääräinen tilakoko kasvoi 0,5 hehtaaria ja eläinyksikkömäärä suureni 4,5 eläinyksiköillä ja maitotiloilla lehmämäärä lisääntyi 1,5 lehmällä. Tästä kaikesta kasvusta huolimatta maatalousyrittäjän palkaksi jäi alle viisi euroa.

Selviytyäkseen ja pystyäkseen jatkamaan yritystoimintaa viljelijöiden on pitänyt tehdä merkittäviä investointeja ja kehittää uusia työtapoja. Tilakoon kasvaessa viljelijän jaksamisen rajat tulevat jossakin vaiheessa vastaan. Viljelijän työkyky ja ammattitaito ovat maatilojen tärkein voimavara.

Kataisen hallituksen ohjelmassa on tavoitteena luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen nousuun ja sen ottaminen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmaa, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta ja luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin.
Hallitusohjelman tavoitteet ovat maaseudun ja maatalouden kannalta tärkeitä, mutta jo tapahtunut valtaisa tilakoon kasvu ja tehomaatalouden ihannointi jarruttavat näiden tavoitteiden saavuttamista. Ylivelkaantuneet ja työn uuvuttamat viljelijät ovat oman tilansa ja pankin vankeina eikä heillä ole enää muutosmahdollisuuksia.
Maatalouden toiminta on erittäin pitkäjänteistä, ja sitä on kyettävä suunnittelemaan pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden toimintamallien kehittäminen tulisi olla luonteeltaan strategista. Suunnitteluvaiheessa pitää olla selkeä käsitys eroista käytössä olevien toimintamallien ja tulevaisuuden toimintatapojen kehittämisen välillä.
Poukkoileva maatalouspolitiikka jarruttaa maaseudun ja maatalouden kehittymistä, koska ensin on tavoiteltu tilakoon kasvua, mikä on pakottanut maanviljelijät tekemään valtavia investointeja, mikä on kahlinnut heidät pankin rengeiksi loppuiäkseen.

Maatalouspolitiikan tuotoksena pienten tilojen määrä on jo vähentynyt radikaalisti, koska pientilalliset ovat joutuneet luopumaan elinkeinostaan ja luovuttamaan peltonsa lisämaaksi tuotantoaan laajentaville tiloille. Vaikka myöhemmin maatalouspolitiikan tavoitteena olisi maaseudun asuttuna pitäminen ja maatalouden kannattavuudesta huolehtiminen myös pienillä perheviljelmillä niin se ei ole enää mahdollista.


Seija Henttinen

Ilmoita asiaton kommentti

urpilainen ja katainen pelastaa mailman jookos

Ilmoita asiaton kommentti

Vertailua voi tehdä myös Viroon, jossa ei ole kansallista tukea maataloudelle.
Suomessa maatalous saa sosusta rahaa ilman vastiketta.
Maataloudelle annettava tuki pitää tehdä vastikkeelliseksi.
Tukirahoilla voidaan hankkia maata valtiolle.

Ilmoita asiaton kommentti

Ikävää Suomen luomutaloudessa on se, että maajussista on eu-suomen toimesta väkisintehty kerjäläinen omalla maatilallaan.
Hän ei voi myydä tuotteitaan vapaasti ja olla yrittäjä
vaan hänelle lyödään armoraha kouraa tuki-nimisenä ja halveksien hyväksytään, että hän tuottaa sitä "tarpeetonta" muonaa väkisin
vaikka "ulkomailta saisi ostaa paljon halvemmalla".

Nytkin juuri parasta päätä taas kerran nälkäänkuolevaan Somaliaan pitäisi lähettää rahaa,
vaikka kuinka monenne kerran (jotta valtio voi ostaa aseita) - se sama kohtalo on meillä, kun maajussit saadaan lopullisesti nujerrettua.

Välillä toivon, että maajussit pitävät vuoden tauon. eläisivät omalla ruo'allaan ja olisivat antamatta sitä kauppaketjuille ilmaisjakeluun. Olisi hyvä opetus suomalaisten harjoitella ulkomailta hienomman ostamista, varsinkin kun meillä ei ole edes työpaikkoja, joiden vienti bruttona yltää valtion budjetin kattamiseen... (kuuntelin meneellä viikolla eurostat-tilaston kertomaa uutisista - kerrottiin iloisesti että vienti on kasvanut, ja miljardit joilla oli viety. harmi vain että kolmella kerrottuna alkukolmanneksen vienti ei ole valtion riittämättömän budjetin kokoinen ja viennin summasta suurin osa on materiaaleja ja palkkoja ja vain murto-osa voittoa, josta kolmannes tulee veroina valtiolle..)

Ilmoita asiaton kommentti