Puheenaihe: Ihalainen uskoo kolmikannan paluuseen

Työllisyys: Eläköityminen auttaa hallitusta saavuttamaan korkeaksi asettamansa työllisyystavoitteen.

Nuoret: Yhteiskuntatakuu pyrkii estämään syrjäytymisvaarassa olevan nuoren putoamisen mustaan aukkoon.Työministeri Lauri Ihalainen (sd) ei halua puhua tuposta. Mutta selvää on, että kolmikanta tekee paluutaan. Hallitus haluaa yhteen sovittaa talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan nykyistä paremmin.

– Kyse ei ole siitä, että palattaisiin perinteiseen tulopoliittiseen ratkaisuun. Suomen yksi selviytymistarina on ollut, että olemme kohtuullisen järkevällä tavalla pystyneet yhteen sovittamaan yleistä talouspolitiikkaa ja palkanmuodostusta. Palkanmuodostus on aivan olennainen osa talouspolitiikkaa. On vähän omituista, että palkanmuodostus seilaa täysin irrallaan muun talouspolitiikan raamista, Ihalainen pamauttaa.

Aikaisempien tupojen tiukkuuteen ei ole kuitenkaan paluuta. Tänä vuonna ihmisten reaaliansiot laskevat, koska palkankorotukset jäävät alle inflaation vauhdin. Ennen sopimuksissa painotettiin ostovoimaa.

Kritiikkiä saa myös työehto- ja palkkasopimusten ajallinen eriytyminen, sillä nyt on joka kuukausi jonkun alan sopimuskenttä auki. Työnantajien yksipuolinen palkka-ankkuriajattelukaan ei ole toimiva.

– Miksi ankkuri ei voisi olla yhteinen? Olisiko perinteisen tupon ja nykyisen hajautetun ratkaisun välimaastossa uuden alun mahdollisuus, Ihalainen kysyy.

Elokuussa osapuolet ja hallitus tapaavat pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johdolla ja katsovat, onko yhteistyö mahdollista. Työnantajille tarjottu porkkana on yhteisöveron mahdollinen lisäalentaminen, jos työmarkkinatilanne kehittyy suotuisasti. Pöydässä pitäisi olla myös palkansaajia kiinnostavia asioita.

Haastava tavoite

Hallitus tavoittelee työttömyysasteen laskemista viiteen prosenttiin ja työllisyysasteen nostamista 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä. Hallituksen on luotava edellytyksiä, jotta 80 000 uutta työpaikkaa voi syntyä.

– Se on äärettömän haasteellista, mutta ei täysin mahdotonta, jos talouskasvu säilyy kohtuullisena, Ihalainen arvioi.

Ministeri pitää hyvänä, että tavoite on asetettu korkealle. Hallitusta ei voi ainakaan syyttää kunnianhimottomuudesta.

Hallituksen työllisyysvisiot saavat odotetusti tukea eläkkeelle lähtijöistä. Vuonna 2030 Suomessa on puoli miljoonaa eläkeläistä enemmän kuin nyt. Joka vuosi työelämästä poistuu 20 000 ihmistä enemmän kuin nuoria ikäluokkia tulee tilalle.

Pulmat liittyvät nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Nuorten työttömyys on lähtenyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut.

– Aktiivisten työvoimapoliittisten toimien pitää olla vankkoja, jotta valuma pitkittyvään työttömyyteen saadaan katkaistua, Ihalainen sanoo.

Nuorisotyöttömyyden kimppuun hallitus käy yhteiskuntatakuulla, jonka ideana on tarjota nuorelle koulutusta, työtä, harjoittelu- tai työpajapaikka tai kuntouttavaa työtä viimeistään, kun työttömyys on kestänyt kolme kuukautta.

– Tämä tehdään nykyistä aukottomammaksi, jotta nuoret eivät putoa mustaan aukkoon. Työelämässä ei pärjää ellei ole vähintään toisen asteen koulutusta, Ihalainen kertoo.

Työmarkkinoilla on tällä hetkellä 250 000 työntekijää, joilla koulu on jäänyt peruskouluun. Ihalaisen mukaan työelämän muutoksessa nämä työntekijät ovat vaarassa pudota kelkasta, elleivät he kouluttaudu työsuhteessa. Tässä osa vastuusta kuuluu työnantajille.

Ihalainen haluaa palauttaa arvostuksen aktiiviselle työvoima- ja koulutuspolitiikalle, jolla on ollut tempputyöllistämisen leima. Nyt kyse on isosta linjasta, jossa rakennetaan siltoja työstä ja ammatista toiseen eikä siltaa työttömyyteen.

Työelämää kehittämään

Ihalainen ei kannata eläkeiän alarajan nostoa. Joustava 63–68–vuoden eläkeikä on hyvä. Ongelmana on se, että suuri joukko työntekijöitä lähtee työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana.

– Tämä kielii työelämän henkisestä kuormittavuudesta. Jos haluamme aidosti nostaa työstälähtöikää, meidän pitäisi saada jotain stoppareita, jotta ihmiset eivät haluaisi työkyvyttömyyseläkkeelle, Ihalainen toteaa.

Kehittämistä vaativat työterveydenhuolto, työelämän sisältö ja ihmisten työssä jaksaminen. Lisäksi jos työuria aiotaan pidentää ja työllisyysastetta nostaa, niin myös 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa osatyökykyistä henkilöä pitää ottaa talkoisiin mukaan esimerkiksi tarjoamalla heille osa-aikatyötä.

Faktoja työttömyydestä

Työttömyysasteen trendi oli 7,7 prosenttia toukokuussa.

Työttömiä oli 274 000, jossa mukana opiskelijoita.

Nuorten työttömyysasteen trendi oli 19,9 prosenttia.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä nousi liki 39 prosenttia.

Yli vuoden työttöminä olleita oli 56 000, missä kasvua vuoden takaiseen kahdeksan prosenttia.

Ruotsissa ja Tanskassa pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole päästetty rehottamaan, jolloin se on helpommin hallittavissa.

Työllisyysaste oli 69,2 prosenttia.

Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja oli 113 000, joka on 4,1 prosenttia työvoimasta.

Eläkkeelle lähtemisen keski-ikä on 60 vuotta neljä kuukautta.

Jos tästä poistetaan työttömyyseläkkeelle siirtyneet, se on 63 vuotta neljä kuukautta.

Tavoitteena on nostaa eläkkeelle lähtemisen keski-ikä 62 vuoteen neljään kuukauteen vuonna 2025.

Ota kantaa: Onnistuuko hallitus laskemaan työttömyysasteen viiteen prosenttiin?