Puheenaihe: 8 lukua todisteeksi ay-liikkeen tulevasta kriisistä
1,033
Suomalaisessa työmarkkinakielessä on ikiaikainen mantra: ”miljoonajäseninen SAK”. Se on vaarassa lähivuosina. Toissa vuoden lopussa suuressa ja mahtavassa ammattiliitojen keskusjärjestössä oli enää noin 33 000 jäsentä yli miljoonan rajan.
Vähennystä viisi vuotta aiempaan jäsenmäärään on 24 000.
Tämä, kuten useimmat muutkin tässä jutussa esitettävät luvut, löytyy tuoreesta tutkimuksesta, jonka on toteuttanut Lasse Ahtiainen. Selvityksen nimi on Palkansaajien järjestäytyminen Suomessa vuonna 2009, ja se ilmestyi työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuille viime maanantaina.
70,5
Miljoonaharha käy vieläkin selvemmäksi, kun katsotaan, mikä osa sak-laisista maksaa jonkin liiton jäsenmaksua.
Maksavia jäseniä keskusjärjestön liitoissa oli toissa vuonna 728 461, eli enää 70,5 prosenttia koko jäsenistöstä. Vielä viisi vuotta aiemmin vastaava osuus oli 73 prosenttia.
Ketä ovat sitten ne sadattuhannet ilmaisjäsenet? Pääasiassa eläkeläisiä, työttömiä ja opiskelijoita. Varsinaisia vapaajäseniä on hyvin pieni siivu, 0,3 prosenttia.
Itse asiassa vapaajäsenyyksiä on siivottu tiukalla kädellä, sillä vuonna 2004 heitä oli vielä SAK:ssa lähes 30 000.
73,3
Ilmaisjäsenten osuuden kasvu ei ole ainoastaan sak-lainen ilmiö. Vastaavana aikana maksavien jäsenten osuus on toimihenkilöiden STTK:ssa pudonnut 82,3 prosentista 78,3:een ja akateemisten Akavassa 80,5:stä peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä 73,5:een.
Jäsenmäärien tekohengittäminen pumppaamalla niihin ilmaisjäseniä osoittaa, että järjestöt yrittävät pitää niin imagoaan kuin neuvotteluvoimaansakin yllä yrittämällä näyttää isommilta kuin ovat.
310 000
Yleinen työttömyyskassa YTK eli Loimaan kassa on yhä voimissaan ja kasvussa. Se ilmoittaa jäsenmääräkseen 310 000.
Etenkin uudesta työvoimasta moni valitsee Loimaan sen edullisuuden takia. Monelle on epäselvää se, että ammattiliittojen työttömyyskassoihinkin voi kuulua olematta silti liiton jäsen. Silloin ei vain voi saada laki- ja muita jäsenpalveluja liitosta.
30–
Erityisen hankala näyttää liitoille olevan nuorten saaminen mukaan edunvalvontaan. Alle 30-vuotiaista töissä olevista tai työttömistä on järjestäytynyt vain 40 prosenttia. Nuorten osa-aikaisten vastaava prosentti on vielä valjumpi: 22,4 ja laskussa.
STTK:lle ja Akavalle nuoret ovat vielä selvästi suurempi musta aukko kuin teollisuuspainotteiselle SAK:lle. Lukujen luotettavuuskin on hieman kyseenalainen, sillä liittojen innostus vastata Ahtiaisen tutkimuskysymyksiin hiipui huomattavasti, kun piti selvitellä työelämän piirissä olevien jäsenten ikärakennetta.
50 000
Kun ensimmäiset uutiset järjestäytymistutkimuksesta ja samaan aikaan julkaistusta työehtosopimusten kattavuutta koskeneesta selvityksestä olivat ilmestyneet, yritti ay-liike iskeä takaisin.
SAK:n verkkopalvelussa kerrottiin pian, että sak-laisiin ammattiliittoihin liittyy 50 000 nuorta eli alle 30-vuotiasta vuodessa.
Ristiriita tutkimustietoon on hurja. Mutta ei SAK valehtele. Se vain käyttää tilastolukuja luovasti.
Jos 50 000 liittyykin vuodessa, ei järjestö kerro, kuinka moni ikäluokasta poistuu riveistä joko siirtymällä muualle tai täyttämällä 30 vuotta.
24/7
Samassa tiedotteessa SAK:n nuorisosihteeri Tatu Tuomela kuitenkin puhuu myös täyttä asiaa: suurin ongelma on, ettei nuorelle kukaan tule kertomaan, että ammattiliittoonkin voisi liittyä ja että siitä voi olla myös hyötyä.
Työelämä muuttuu muutenkin kuin pätkä- ja määräaikaisuuksien myötä. Ympäri kellon elävässä yhteiskunnassa etenkin nuoria on paljon suoramyynnissä ja muussa työssä, joissa ei suoraa järjestäytymisreittiä ole. Yritykset vaihtavat nimeä ja omistajaa sellaista tahtia, etteivät ammattiyhdistykset ehdi mukaan.
62,1
Huolestuttavin mittari on kuitenkin järjestäytymisaste. Se on periaatteessa korkea: 91,7 prosenttia.
Mutta kun lasketaan edunvalvonnan piirissä olevien luku eli verrataan ammattiliittojen työelämässä olevien jäsenten määrä suomalaisten palkansaajien ja työttömien kokonaismäärään, nähdään vauhdilla laskeva trendi. Nyt aste on 67,4, kun se vielä 15 vuotta aiemmin oli peräti78,5.
Synkeistä synkein on miesten järjestäytymisaste: 62,1.
Ay-liikkeen tulevaisuus ei ole nuorissa. Jos sitä on, se on naisissa.
Ota kantaa!
Hiipuuko ay-liike?
Ilman ammattiyhdistysliikettä sais köyhimmätkin tehdä töitä kahdessä eri työpaikoissa 5? / tunti sekös olis mukavaa ja YTK:lta on turha apua pyytää irtisanomistilanteissa.Suomessa on asuminen niin kallista on vaan pakko olla se työpaikka jos meinaat perheesi elättää ja asumisen maksaa.Nyt on epävarmuutta euroalueilla ja asunto velallisten maksut korot,sähköt yms. nousussa on erittäin tärkeää että on työpaikka mistä saa palkkaa javoi selviää velvoitteistaan. Ammattiliitto yrittää kaikin tavoin pitää ihmiset työn syrjässä kiinni.
Ilmoita asiaton kommentti