Puheenaihe: Mallioppilasmaa uhmaa EU:ta syystä

Puheenaihe

Toista vuotta suomalaisille on kerrottu toinen toistaan arvovaltaisemmalla suulla, että maailma ympärillämme romahtaa, ellemme tee niin kuin komissio ja keskuspankki edellyttävät. Maailmanlopun päivämäärä on tosin koko ajan siirtynyt tuonnemmaksi.

Kun mallioppilas ensimmäisen kerran kyseenalaisti ison asian sanottiin, että Suomen maine EU:ssa kärsii. Kärsivätkö Hollanti tai Irlanti edelleen menneistä kiukutteluistaan? Suomi saatetaan tulevaisuudessa muistaa maana, joka ensimmäisenä huomautti, että keisarilla ei ehkä sittenkään ole vaatteita.

Kansalaisilla on hallussaan kansantalouden perusmatematiikka, joka perustuu yli sukupolvien ulottuvaan kokemukseen yrityksissä ja kotitalouksissa. Velkaa voi olla, mutta vain suhteessa kykyyn maksaa velan korkoja ja lyhennyksiä. Ei saa tuhlata enemmän kuin tienaa. Kevytmieliset takaukset vievät perikatoon. Se on perinnetietoa, jota vasten lehtiuutisia ja puheita peilataan.

EU on rauhanprojekti

Eurooppalainen yhteistyö talouden ja turvallisuuden alalla on maailman historian toistaiseksi onnistunein rauhanprojekti. Missään muualla ei yhtä monta kansallisvaltiota ole yltänyt yhtä hyvään, katkeamattomaan yhteistyöhön kohta kuudenkymmenen vuoden ajan.

EU ei ole läheskään täydellinen järjestelmä, mutta monet Aasiassa, Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä saattaisivat haluta vaihtaa osia meidän kanssamme. Jotkut pyrkivät EU-paratiisiin henkensä kaupalla.

Poliittinen vakaus on saavutettu, mutta yhtäkkiä yhteisen talouden kanssa onkin suuria vaikeuksia. Mikä yllätti Euroopan rakentajat?

Euroalueen talouskriisi on sekä valtioiden velkakriisi että pankkikriisi.

Kansalaiset ja kansakunnat ovat syyllistyneet holtittomaan rahankäyttöön ja pankit ottaneet suhteettomia luottoriskejä. Lainoja on myönnetty niillekin, joille niitä ei olisi pitänyt myöntää.

Koko maailman vaihtotaseen ylijäämämaa on nykyään Kiina. EU:ssa ylijäämää on eniten Saksalla. Britanniassa ollaankin sitä mieltä, että Saksa on hyötynyt eurosta vuosien mittaan eniten, joten sen on kannettava myös seuraukset. “Jos Saksa haluaa euron säilyvän, sen on viime kädessä maksettava tämä lasku”, The Times kirjoitti kesäkuussa.

Valtio konkurssissa

Pankki ei auta vararikossa olevaa yritystä antamalla lisää lainaa, vaan tätä tarkoitusta varten on olemassa konkurssilainsäädäntö. Sellaista lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole valtioiden välillä, sillä valtio ei voi teknisesti mennä konkurssiin, käytännössä kyllä. Ei olisi ensimmäinen kerta kun valtioiden velkoja järjestellään.

Euroopan keskuspankki on lainoittanut nykyisiä kriisimaita ostamalla niiden velkakirjoja satojen miljardien eurojen edestä. On toteutettu poliittista suunnitelmaa talouden keinoin.

Lehtikirjoituksissa pelotellaan, että EKP on pehmeiden luottojensa loukussa. Toinen kirjoitus taas todistaa, että yksikään keskuspankki ei yksinkertaisesti voi ajautua konkurssiin, joten normaaleiden pääomavaatimusten soveltaminen niihin on järjetöntä.

Yhteistä valuuttaa luotaessa uskottiin, että samalla syntyy valtioiden välinen ymmärrys yhteisestä finanssipolitiikasta. Koska yhteinen finanssipolitiikka puuttuu EU:sta myös lähitulevaisuudessa, kriisit tuskin loppuvat tähän.

Kohti liittovaltiota?

Mikäli EMU:n olemassaolo halutaan turvata jatkossa tarvitaan rajojen yli toimiva finanssivalvonta raportointeineen ja tilintarkastuksineen. Käytännössä EMU:sta tulisi liittovaltiojärjestelmä, jonka tehtävänä olisi turvata alueen täystyöllisyys, kohtuullinen inflaatiotaso sekä tasapainoinen kehitys. Mutta ollaanko siihen poliittisesti valmiita?

Euron käyttöönottoa perusteltiin Suomessa aikoinaan talouden projektina. Suomi onkin hyötynyt eurosta. Muualla Euroopassa syvempää yhteistyötä perusteltiin myös poliittisena suunnitelmana. Meidän pitää Suomessa selvittää omat arvomme samalla kun – aivan oikein – vaadimme remonttia nykyiseen järjestelmään.

Onkin ehdotettu, että EU:n jäsenmaissa pitäisi järjestää kansanäänestys siitä, mikä on hyväksyttävä taloudellinen hinta eurolle poliittisena projektina. Mitkä ovat koko EU:n pitkän aikavälin päämäärät ja tavoitteet?

Ellei parempaa järjestelmää pystytä perustelemaan Euroopan kansalaisten enemmistölle, poliitikot ovat epäonnistuneet. Jäljelle jäävät ehkä lopulta vain neljä vapautta ihmisten, pääomien, tavaran ja palvelujen liikkua.

Hyvä niinkin, mutta silloin voimme myös unohtaa eurooppalaisen yhteistyön pehmeämmät arvot, kuten esimerkiksi “Sosiaalisen Euroopan”. Jotkut saattavat pitää sitäkin hyvänä asiana.

Kuka: Lasse Lehtinen

Syntyi Kotkassa 1947

Kuopion lyseon kasvatteja

Valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1977, väitteli tohtoriksi 2002

Toimittajana Yleisradiossa ja Yhtyneissä Kuvalehdissä ennen poliitikkouraansa

Kansanedustajana kolme kautta, 1972–83. Diplomaattina 1980-luvulla ja sen jälkeen muutaman vuoden Amer Oy:n palveluksessa.

Kirjoittanut yksin tai muiden kanssa kymmeniä kirjoja, sekä elämäkertoja että fiktiota.

Juonsi televisiossa 1990-luvulla ensin viihdeohjelmaa Anteeksi kuinka ja sittemmin suosittua visailusarjaa Haluatko miljonääriksi.

Ota kantaa

Onko Suomen linja oikea?