Puheenaihe: 8 väitettä luomun puolesta
Kuvataiteilija Osmo Rauhala asuu kesät sukunsa tilalla Nokian Siurossa ja työskentelee luomuviljelijänä. Talvet kuluvat New Yorkissa, jossa luomua arvostetaan aivan eri tavalla kuin kotimaassa. Suomen maabrändityöryhmä, johon Rauhala kuuluu, kaavailee suomalaisesta luomusta menestyksekästä vientituotetta.
1 Puhdas luomu sopii Suomen kylmään ja kaukaiseen imagoon.– Tutkimusten mukaan Suomea pidetään maailmalla lähinnä kylmänä ja kaukaisena maana. Tämä mielikuva ei auta Nokian myyntiä, mutta luomuruokaan se sopii.– Ihmiset ajattelevat, että Suomi on kaukana saastuneista alueista, ja kylmässä maassa ruoka säilyy turvallisesti ilman kemikaaleja.
2 Jalostuksen osuutta tuotannosta on lisättävä.
– Suomi ei pärjää pelkällä bulkkituotannolla, vaan suunnittelun osuutta on lisättävä. Vastaavasti raaka-aineen ja energian osuutta pitää pienentää. Suunnittelu vaatii lisää luovia osaajia Suomeen.– Tutkimusten mukaan luova väki on ympäristötietoista ja arvostaa puhdasta ravintoa. Luomubrändi voisi houkutella meille ulkomaisia osaajia ja auttaa omiamme viihtymään täällä.
3 Suomelta puuttuvat megabrändit.
– Esimerkiksi Ruotsi on Nobelin palkinnon myötä saanut älykkään maan maineen. Amerikkalaisten silmissä ruotsalaiset tuotteet ovat laadukkaita, akateemisen kuluttajan valintoja. Suomella ei ole vastaavia megabrändejä.– Puhtaan ruuan brändi on vielä vapailla markkinoilla. Sitä voisivat tavoitella Pohjoismaat, Alppien alueen maat ja Australia ja Uusi-Seelanti, joissa kaikissa tuotetaan luomua ja joissa on luotettavat luomusertifikaatit.
4 Luomutilat tienaavat tehotiloja paremmin.
– MTT-Taloustohtori-palvelun mukaan luomutilat ovat viime vuosina pärjänneet taloudellisesti tehotuotantotiloja paremmin. Katetta ja voittoa on tullut selvästi enemmän.– Luomuviljely säästää kuluja ja maata. Pääomaa ei syödä eikä sitä valu ulkomaisille kemikaaliyrityksille. Suomessa investoidaan voimakkaasti suuriin maito-, sika- ja kanatiloihin, ja silti niitä menee jatkuvasti konkurssiin.
– Bulkkitavaraa yritetään viedä huonoilla katteilla Venäjälle ja luomuraaka-aine sekoitetaan tavalliseen. Tässä ei ole mitään järkeä. Todelliset markkinat löytyvät Keski-Euroopasta, mutta sinne ei näytetä edes yrittävän.
5 Luomun kysyntä kasvaa kohisten.
– 80-luvun lopussa naapuriini New Yorkissa avattiin ensimmäinen Whole Foods -ketjun kioski, joka myi luonnonmukaista ruokaa. Nykyään ketjulla on 300 Tampereen Stockmannin kokoista markettia ja sen liikevaihto on 10 miljardia.– Koko maailman luomutuotanto on kasvanut vuosikymmenessä 235 prosenttia. Suomessakin S-ryhmän valikoimajohtaja kertoi vastikään, ettei luomutuotteiden tarjonta pysy ollenkaan kasvaneen kysynnän perässä.
6 Luomun korkeampi hinta on kaupan syy.
– Raaka-aineen osuus on vain muutama prosentti tuotteen hinnasta esimerkiksi leivässä. Luomun hinnasta pitäisi siis kysyä kaupoilta ja jalostajilta, jotka keräävät niistä korkeita katteita.– Suomessa kauppa on niin K- ja S-keskittynyttä, että ketjut voivat sopia hinnoista keskenään. Onneksi esimerkiksi osa leivistä on täysin samanhintaisia luonnonmukaisina ja tavanomaisina versioina.
7 Lannoittaminen tuhoaa kansantaloutta.
– Lannoitteet ovat tuontitavaraa, joten joka kerta kun lannoitetaan, poistuu kansantaloudesta varoja ulkomaille. Miksi niiden käyttöä tuetaan, vaikka ilmankin pärjäisimme?– Miksi esimerkiksi Maataloustuottajain Keskusliiton (MTK) entinen puheenjohtaja Esa Härmälä siirtyi tehtävästään suoraan lannoiteteollisuuden lobbariksi Euroopan unioniin – kenen etua järjestö ajaa?
8 Luomu on turvallista tuleville sukupolville.
– Kemikaalit vaikuttavat epigeneettisesti ajan myötä: muutokset näkyvät kenties vasta lapsenlapsissa. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisten miesten sperman laatu on huonontunut viimeisten vuosikymmenten aikana merkttävästi. Tulimme puolisoni kanssa itse vanhemmiksi vielä viisikymppisinä. 20 vuoden luomuruuan syömisellä on siinä varmasti osansa.Ota kantaa: Pitäisikö Suomen panostaa enemmän luomuun?
"(Karjan rehuksi viljeltävää peltopinta-alaahan tarvitaan noin kymmenkertainen määrä kuin pellon käyttöön suoraan ihmisravinnon viljelyyn.)
Vaikea uskoa, että näin suuri osa (kymmenkertainen) peltoalasta menee eläinten rehuihin.
Onko luomun tarkoituksena sitten lopettaa maito-, lihatuotteiden ja munien käyttö kun peltoala riittaa vain tässä tapauksessa, että eläinrehuja ei viljellä?
Tuhkassa ei ole ravinteita juurikaan. Entä levät lannoituksessa, miten se toimii käytännössä? Mistä niitä saa?
Ilmoita asiaton kommentti