Puheenaihe: 8 syytä, miksi lasta täytyy halata tarpeeksi
Puheenaihe
Suomalaisilla vanhemmilla on paljon varaa parantaa. Siihen tulokseen on päätynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Jukka Mäkelä, joka on yksi torstaina julkaistun Kymmenen kysymystä kasvatuksesta -kirjan tekijöistä. Alla olevat Mäkelän teesit on koostettu kirjasta ja haastattelusta:1 Suomalaiset kasvattavat lapsiaan vielä turhan etäisesti ja välttelevästi.
– Meillä ihannoidaan yksin pärjäämistä, vaikka ihminen on luonnostaan äärimmäisen sosiaalinen laji. Kasvatuskulttuurimme pohjautuu siihen, että vielä sata tai kaksisataa vuotta sitten suomalaiset elivät karussa ja ankarassa ympäristössä, jossa sota, nälkä ja kylmä eivät koskaan olleet kovin kaukana.– Kulttuuri muuttuu kuitenkin hitaasti.
2 Yksin selviämisen ihanne johtaa siihen, että lapsi ei saa riittävästi tukea.
– Lapsen on luonnollista pelätä yksinäisyyttä. Kun hänen avunhuutoonsa ei vastata, hän tottuu odottamaan sitä ja hyväksymään sen. Samalla lapselle syntyy käsitys siitä, ettei hänen tunteensa hädästä ja avuntarpeesta ole todellinen. Hän oppii, ettei tunteisiin kannata luottaa.– Kun lapsi viestii, että hänen on paha olla, vastaus on se, että sinut jätetään siihen, kuuluu pärjätä, ei kuulu valittaa tyhjästä. Lasta ei voi ottaa syliin, koska sittenhän se ei koskaan oppisi itsenäisyyttä, Mäkelä kuvailee tyypillistä virhettä.
3 Lapsi, joka ei luota omiin tunteisiinsa, toimii aikuisenakin usein pelkän järjen varassa.
– Pelkällä järjellä ei edes voi tehdä kokonaisvaltaisia päätöksiä, koska aivot eivät toimi niin.– Se on äärimmäisen kapeuttavaa. Mutta mistäpä lapsi saisi sellaisen kokemuksen, että on tärkeää, miltä hänestä tuntuu, jos kerran vastaus hänen viestiessään sitä on se, että ei voisi vähempää kiinnostaa.
4 Lapsen tukeminen lisää hänen itsenäisyyttään.
– Uskomme turhaan, että maailmassa selviää karaistumalla. Itse asiassa lapselle annettu nopea ja riittävä tuki parantaa itsevarmuutta ja mahdollisuuksia menestyä elämässä.– Useat seurantatutkimukset osoittavat, että ne lapset, jotka saivat oikeanlaista tukea kasvaessaan, pärjäsivät aikuisina parhaiten niin taloudellisesti, ihmissuhteissa, opinnoissa kuin työelämässäkin.
5 Oma lapsi täytyy tuntea, jotta häntä osaa tukea oikein.
– Lapsen viesteihin pitää vastata sensitiivisesti eli juuri hänelle sopivalla tavalla. Se on erilainen kuin se, mikä sopii hänen veljelleen, siskolleen tai kaksoselleen.– Vanhemman kuuluu paitsi rohkaista ja luottaa, myös stressata lasta sopivasti.
– Pienelle lapselle pitää vastata heti. Isompana kuuluu antaa lapselle tietty aika löytää ratkaisu, mutta viestiä, että olen tässä, jos epäonnistut, niin lohdutan.
6 Lasta pitää koskettaa.
– Seksuaalisen hyväksikäytön pelko on johtanut vääristyneeseen asenteeseen koskettamista kohtaan. Koska kosketusaisti on varhaisin ja sosiaalisin aistimme, se kytkee meidät yhteen toisten kanssa paremmin kuin mikään muu. Koskettamalla voi lohduttaa, ilahduttaa – ja tietenkin myös satuttaa, mutta niin tekee myös kosketuksen puute.7 Kosketusta vaille jääneestä lapsesta saattaa kasvaa todennäköisemmin epäsosiaalinen aikuinen, joka käyttää päihteitä.
– Tutkimusten mukaan koskettaminen lisää myönteistä sosiaalisuutta välittävien aivojen välittäjäaineiden pitoisuuksia. Meidän olisi otettava tosissaan eläintutkijoiden löydökset, joiden mukaan kosketuksen puute lisää taipumusta muun muassa aggressiivisuuteen, lyhytjänteisyyteen, masennukseen ja alkoholismiin. On kaikki syy olettaa, että sama on totta ihmisillä.8 Kasvatuskulttuuria voi muuttaa tietoisilla valinnoilla.
– Meillä on oikeus ja mahdollisuus valita toisin, mutta jos emme tee työtä sen eteen, todennäköisesti etäinen kasvatuskulttuuri jatkuu. On helppo tapa, mitä neuvolassa voisi opettaa: Lapsia kannattaa rutistaa ja halata ainakin tuplasti sen verran, mitä tekisit luonnostaan.Anna neuvosi
Mikä on tärkeintä lapselle?
Vanhuksetkin tykkäävät halaamisesta. Halaan heitä töissä aina kun voin ja ei kukaan ole tähän asti sanonut, että mene pois siitä. Tietysti rajansa siinäkin, liiaksi ei saa tunkeilla toisen rajojen yli. Kun lapset kasvoivat halausiän ohi, piti ottaa kissa paijattavaksi. Kun sitä halaa tai koiraa myös, niin itsekin saa samalla halauksen.
Ilmoita asiaton kommentti