Puheenaihe: Hellenakuilijat, nyt paita päälle!

Tuomiokirkon puistossa nahka paahtuu. Nurmikolla loikoilee useampi nuori nainen bikineissä. Muutaman ohikulkijan pää kääntyy, mutta useimmat eivät ole millänsäkään.

Olkoon, että keskustan pääväylälle Hämeenkadulle saa mennä melkein miten tahansa pukeutuneena – tai oikeastaan riisuutuneena. Kirjoittamaton hellepäivien sääntö tuntuu olevan, että miehet saavat ottaa paidan pois huolimatta siitä, paljastuuko alta niin sanottu sikspäkki tai kokonainen oluttynnyri. Naisille käy kaikki, kunhan vain paita pysyy päällä.

Mutta nyt ollaankin Tampereen kaikkein pyhimmässä, matkailijoiden suosiman kirkkokaunottaren edustalla. Sisäinen siveyspoliisi alkaa keikautella kiukkuisesti moralistin nutturaansa. On syytä mennä kysymään bikinibeibeiltä pari perustavanlaatuista kysymystä.

Kuten: Jos kirkkoon ei ole sopivaa mennä olkapäät tai sääret paljaana, onko sen edessä lupa paistatella päivää vielä niukemmissa vaatteissa?

Seksiä ja paljasta pintaa

Auringonottajien mielestä on. Keskustassa on liian vähän rauhallisia puistoja eikä uimarantaakaan ole aivan lähellä, he perustelevat. Nurmikolla näkyy usein uima-asuisia auringonpalvojia, siksi hekin ovat uskaltautuneet paikalle.

Kirkon läheisyydessä asuva nainen kertoo nähneensä puistossa kerran seksiä harrastavan pariskunnan.

– On täällä paljon törkeämpiäkin juttuja tehty. Siinä menee raja, hän sanoo.

Toinen auringonottaja myöntää äitinsä ihmetelleen tyttären paikkavalintaa. Hän päätti levittää vilttinsä tien puoleiselle nurmikaistaleelle.

– Ihan kirkon eteen en viitsinyt mennä, nainen sanoo.

Ei yläosattomissa

Helteet höllentävät monen soveliaisuudentajua. Kylmä terassijuoma alkaa etoa, kun vastapäätä istuu paidaton, ravunpunainen kesämies.

Fiksu ihminen ei liiku julkisilla paikoilla yläosattomissa, vaikka lämpötila kiipeäisi lähelle kolmeakymmentä. Se on tyylitöntä ja epäsopivaa.

Viime kesänä iltapäivälehdet kohisivat äidistä, joka oli nauttinut auringosta leikkipuistossa bikinit yllään. Moralistille voi toki vastata, että samoissa vermeissähän sitä nakuillaan uima-altaalla tai rannalla – ketä tuo nyt haittaa.

Kyse onkin tilannetajusta. Rajattoman rusketuksen metsästäjät saavat luvan ottaa toiset ihmiset huomioon.

Annetaan puolustukselle eli vähäpukeisille kesäihmisille puheenvuoro. Pyynikin uimarannalla pukukoodi sopii tilanteeseen. Jonna Kekkonen ja Tony Haanpää miettivät ostoksia terassilla.

Pariskunta asuu aivan naapurissa, mutta kumpikaan ei kävelisi lyhyttä kotimatkaa rantavaatteissa.

– Kyllä paita pitää laittaa päälle, kun tien puolelle menee, Haanpää sanoo.

Uimarannalle matkaavat Jenni Helin ja Jutta Toukonen sen sijaan nostavat peukut pystyyn paidattomille miehille. Nuorten naisten mielestä nipottaminen on turhaa.

– Jokaisen pitää saada pukeutua miten haluaa, varsinkin näin kuumalla, Toukonen sanoo.

Tapani Puukka on lähdössä rannalta moottoripyörällä. Paidaton mies pukee hihattoman yläosan ennen kuin kurvaa matkoihinsa.

– Jotkut yleiset moraalisaannöt pitää olla. Toiset pitää ottaa huomioon helteelläkin, Puukka sanoo.

Vatsa aina piiloon

Seuraa kolme nyrkkisääntöä kuuman kelin kaupunkipukeutumiseen: ilmava vaatetus on viileämpi kuin niukka. Jos paljastat säärtä tai kaula-aukkoa, peitä loput kropasta edes joten kuten säädyllisesti. Edes mallin mitoissa olevien ei pidä kulkea vatsa paljaana kaupungilla.

Uima-asut kuuluvat rannalle, mökille tai omalle pihalle, jos siellä saa olla katseilta suojassa. Kenenkään ei tarvitsisi katsella kanssaihmisten punakkaa kesälihaa siellä, missä siihen ei odota törmäävänsä.

Kuten kaupungin katukuvassa, kirkon tai viraston pihalla.

Saako kirkon edessä ottaa aurinkoa uimapuvussa? Meneekö hellenakuilu kaupungilla jo liian pitkälle?