Puheenaihe: Tämän takia ruotsalaiset aina päihittävät meidät

Ruotsi on kuin Marilyn, Suomi on Albert Einstein. EVA-raportti ynnäsi naapurimme menestyksen salat

1 Vähemmän Einsteinia, enemmän Marilynia

Ruotsalaiset taitavat markkinoinnin. Suomalaiset taas keskittyvät luomaan innovaatioita, mutta tuotteistaminen unohtuu. Luotamme liikaa siihen, että äly ja asiat puhuvat puolestaan. Siitä syntyy vaimea vaikutelma.

Olemme Einsteineja, kun meidän pitäisi ennemminkin olla Marilyneja, sanoo ruotsinkielisen kauppakorkeakoulun Hankenin bränditutkija, dosentti Kirsti Linberg-Repo.Lisää hauskuutta ja ulkonäköä peliin, siis.

2 Iloa elämään

Ruotsalainen livsglädje, elämänilo, on naapurin hannuhanhien hyvän itsetunnon perusta. Se säteilee koko yhteiskuntaan liike-elämää ja politiikkaa myöten. Suomalainen kansanluonne on melankolisempi.

Kun on hauskaa, on myös uskoa tulevaisuuteen. Hyvä itsetunto ja tulevaisuudenusko saavat ruotsalaiset sijoittamaan rohkeasti kotimaansa yrityksiin, jolloin vauraus lisääntyy. Tänä keväänä Ruotsin talouskasvu on ollut eurooppalaista tiikerivaltiotasoa.

3 Lamamuistot pintaan

Raportin julkistamistilaisuudessa puhuneen kansanedustaja Tarja Filatovin (sd) mielestä Ruotsin tilanne muistuttaa juuri nyt kovasti Suomessa vallinnutta ilmapiiriä 1990-luvun laman jälkeen. Kaikki halusivat vetää yhdellä köydellä maan takaisin jaloilleen. Jokainen vaati oikeutta tehdä työtä.

Lama-Suomi halusi muuttua vauhdilla kansainväliseksi. Nyt olemme ryhtyneet käpertymään kuoreemme. Ruotsissa kansainvälisyys on luonteva osa yhteiskuntaa, ja maa ponnistikin viimeisimmästä talouskriisistä Suomea paljon voimakkaammin ylös.

4 Poliittinen järjestelmä uusiksi

Pitkittynyttä hallitustunnustelufarssia ei Ruotsissa nähtäisi. Blokkiajattelun takia oikeisto ja vasemmisto ovat ihan oikeasti niin kaukana toisistaan, etteivät ne elättelisi kuvitelmia samaan hallitukseen mahtumisesta. Politiikassa on yhä tilaa aatteen palolle.

Henkilövaalijärjestelmän sijasta Ruotsissa on käytössä listavaali. Se tekee politiikasta vakavampaa ja ammattimaisempaa. Julkkikset eivät pääse ohituskaistaa valtiopäiville eli riksdageniin, koska he eivät mahdu ehdokaslistojen kärkeen.

5 Keskustelua ja sitten toimitaan!

Ruotsalaisia haukutaan loputtomiksi keskustelijoiksi, jotka eivät saa mitään aikaan, koska ratkaisun täytyy sopia kaikille osapuolille. Diskutera-kulttuurille on helppo naureskella. Ei kannata. Maailmalla kummastellaan pikemminkin suomalaista puhumattomuuden kulttuuria.

Ruotsalaiset kyllä keskustelevat, mutta kun ratkaisu on vihdoin saavutettu, he myös toimivat. Suomessa ollaan ensin hiljaa, sitten jahkaillaan.

6 Raatamisen sijaan reilua nautiskelua

Suomalainen haluaa voittaa ruotsalaisen urheilussa hinnalla millä hyvänsä. Jos Ruotsi pelataan ulos jääkiekon MM-kisoista, ruotsalaiset kannustavat Suomea.

Kansanluonteiden ero näkyy urheilussa: Suomi pyrkii Ruotsin rinnalle, mutta juuri kun onnistumme, nämä ovat jo kiinnostuneempia muista lajeista. Jääkiekossa tuli kultaa, mutta kuningaslaji jalkapallossa olemme valovuosia jäljessä. Nyt Ruotsi on ruvennut tuottamaan loistavia golffareita ja tenniksenpelaajia.

Ruotsalainen urheilija osaa rentoutua ja nautiskella, suomalainen juoksee suolla pelko ja pessimismi niskassa.

Lähde: Heja, Sverige! Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta politiikassa ja taloudessa (ja urheilussa)? EVA 2011. Yhdeksän asiantuntijan raportti julkaistiin tiistaina Helsingissä.

Eri mieltä? Pitäisikö Ruotsin ottaa oppia Suomesta?