Puheenaihe: Maalaisjärki pettää aina

Sosiologi Duncan J. Watts pudottaa uudessa kirjassaan pommin: terve järki on huono ongelmanratkaisuväline. Tarvitaan enemmän ”epätervettä järkeä”, arkisen ja vaistomaisen ajattelun vastaisuutta. Jätkähän puhuu ihan päättömiä, sanoisi tähän varmaan terve maalaisjärki ja naurahtaisi päälle.

Jopa poliitikot ja talousoppineet ovat joskus sitä mieltä, että politiikassa ja taloudessa pitäisi ottaa järki käteen, käytettäisiin vähän tervettä maalaisjärkeä. Populistinen ajattelu suorastaan elää tästä käsityksestä.

Jos Wattsia on uskominen, meidän olisi syytä tehdä ihan päinvastoin. Arkielämästä selviämiseen kehittyneet terveen järjen mallit ja päättelytavat ovat onnettomia välineitä vaikkapa kansantalouden ja politiikan puolella.

Kuvittelemme vaistomaisesti, että ihmiset ovat rationaalisesti valintoja tekeviä atomeja isommassa joukossa. Tutkijan mukaan tämä on perustavanlaatuinen virhekäsitys. Ihminen elää monimutkaisissa sosiaalisissa verkostoissa, joissa vaikuttavat pysyvät tai hetkellisemmät lainalaisuudet eivät maalaisjärjelle avaudu. Arkijärki voi osua oikeaan – tai sitten ei. Se on ihan sattuman kauppaa. Usein taustalla vaikuttavat monimutkaiset syyt ovat suorastaan järjenvastaisia.

Mitä se maalaisjärki sitten on? Ensin pitää selventää, mikä on yhteiskunta. Watts pyytää tekemään yksinkertaisen kokeen. Menkää julkisessa kulkuvälineessä pyytämään jotain ihmistä luovuttamaan teille paikkansa. Yhteiskunta on se sanattoman tiedon verkosto, joka saa vastapuolen joko nauramaan, suuttumaan tai hämmentymään. Ja kysyjän itsensä nolostumaan, hikoilemaan tai jopa perääntymään koko kokeesta.

Tällaiset verkostot ovat tiedostamaton osa meitä ihmisinä. Ne opitaan kantapään kautta. Taloudessa ja politiikassa on omat monimutkaisemmat sääntönsä, mutta me ratkomme niitä arkisten sosiaalisten vaistojen varassa.

Wattsin mukaan maalaisjärki on elämän mytologiaa. Se antaa valmiita vastauksia, ettei tarvitse oikeasti ajatella. Ja sen taipumuksena on pelkistää isot ja mutkikkaat asiat yksilön teoiksi ja niiden motiiveiksi. Tutkija toivoo, että maalaisjärjen sijasta käytettäisiin enemmän epätavallista, vähemmän vaistonvaraista järkeä.

Politiikassa puhutaan paljon kannustimista, vaikka poliitikot harvemmin osaavat ennustaa, miten ihmiset oikeasti reagoivat. Talousanalyytikot katsovat yritysjohtajien ja yritysten tekoja ja ennustavat sitten, mitä tapahtuu. Maallikkoakin joskus naurattaa, kuinka pieleen ennustukset menevät. Maalaisjärki pettää aina, kun sitä sovitetaan joukkojen käytökseen.

Watts ei halua luopua maalaisjärjestä. Hän pyytää meitä näkemään sen rajoitukset. Päätösten tekeminen voi olla työläämpää mutta myöskin realistisempaa, jos me tajuamme intuition pettävän voiman. Jos joku asia näyttää päivänselvältä, se on todennäköisesti jotain aivan muuta. Tässä tutkijan esimerkkejä:

Mona Lisa on Mona Lisa

Miksi Leonardo Da Vincin Mona Lisa on nerokas taideteos? No siitä, että me tiedämme sen olevan. Sehän on neron tekemä teos. Ei tästä kehästä pois pääse.

Arkijärki tyytyy neroon ja hänen teokseensa, mutta realistisemmassa kuvassa näkyy historian varrella kehittynyt arvostuksen jatkumo ja sosiaalinen verkosto, jonka johdosta meille on itsestään selvää, että Mona Lisa on mestariteos.

Toimitusjohtaja=arvokas

Järkihän sen jo sanoo, että toimitusjohtajat takaa yhtiön menestyksen. Ja että hävyttömän korkea palkka on kannustin, joka parantaa tekemistä ja tulosta.

Väärin, sanoo Watts. Laajemmassa tarkastelussa onnistumisen takaa löytyy mutkikkaita markkinaverkostoja, joiden tapahtumat vain pelkistyvät yhteen hahmoon.

Korkean palkan yhteys tulokseen on myytti. Se vain tuntuu niin itsestään selvältä, että mitä korkeampi palkka, sen parempi kannustin tehdä entistä parempaa työtä. Tutkimukset eivät ole ikinä tätä käsitystä tukeneet.

Miksi Harry Potter myy?

Harry Potter -kirjat myivät vuosikymmenessä yli 350 miljoonaa kappaletta. Sadat toimittajat ja tutkijat ovat etsineet syitä J. K. Rowlingin teksteistä.

Mutta Rowling loi vain mahdollisuudet, joista ihmiset sitten tulkinnoillaan ja vuorovaikutuksellaan rakensivat massaliikkeen, joka noudattaa omaa logiikkaansa. Menestystä ei voi pelkistää tekstin ominaisuuksiin.

Miksi Facebook vetää?

Iso läjä bisneskirjoja yrittää paljastaa, mikä on Facebookin salainen koodi, menestyksen avain. FB-yhtiössä on tietysti tehty monia oikeita päätöksiä, mutta ihmisten käyttöön annetut tekniset ja rakenteelliset mahdollisuudet eivät ole suora syy menestykseen.

Menestyksen loivat käyttäjät, jotka ryhtyivät tekemään palvelusta omaansa ja kasvattamaan laumaa nykyiseksi massaliikkeeksi. Maalaisjärki juhlii sosiaalisen median yksittäisiä ominaisuuksia, hitaampi järki etsii selityksiä siitä, miten joukot liikkuvat tiettyinä aikoina.

Kuka: Duncan J. Watts

Syntyi vuonna 1971 Australiassa.

Entinen sosiologian professori Columbian yliopistosta.

Toimii yhtenä päätutkijana vuonna 2004 perustetussa Yahoo Researchissa.

Hankki ennen sosiologin uraansa tutkinnon fysiikassa.

On erikoistunut sosiaalisten ja kompleksisten verkostojen tutkimukseen.

Herätti aiemmin huomiota teoksellaan Six Degrees: The Science of a Connected Age.

Uusin kirja on nimeltään Everything Is Obvious. How Common Sense Fails Us (Crown Business 2011).

Kari Salminen

Kirjoittaja on vapaa toimittaja

Ota kantaa: Maalaisjärki vai joku muu?