Puheenaihe: Nyt puhuvat presidenttipelin mustat hevoset

Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn nauraa hersyvästi, kun häneltä kysytään, mitä mieltä hän on presidenttiehdokkuudesta. Torstain Aamulehdessä vihreiden entisen kansanedustajan Krohnin nimi nousi esiin presidenttipelin mustana hevosena.

Mustia hevosia ideoivat politiikkaa tutkivat ja keskustelun herättäjinä toimivat ajatuspajat.

– Sitten kun olen ollut 20 vuotta edistämässä arabimaiden naisten asemaa, opiskellut ranskan ja arabian kielen ja minulla on jättiläisharmaa tukka niin kuin taiteilija Outi Heiskasella ja olen hirveän viisas ja noin 75-vuotias, voin harkita asiaa.

Varteenotettavia mustia hevosia kisaan olisivat Krohnin mielestä europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) ja arkkiatri Risto Pelkonen.

Yltiöparlamentarismia

Krohnin mielestä presidentin valtaoikeuksia ei saa enää kaventaa, eikä tähän mennessäkään olisi saanut. Hän sanoo edustavansa mielipiteellään vähemmistöä vihreissä.

– Niin kauan kuin elämme Venäjän vieressä presidentillä pitää olla valtaa. Suomessa on matkittu yltiöparlamentarismia Englannista, jossa kuitenkin on vahva symbolijohtaja, monarkki. Meilläkin pitää olla valtiojohtaja, jonka pysyvyyteen naapurimaat voivat luottaa, vaikka hallitukset vaihtuisivat.

Krohnin mielestä vaalirahaskandaalin aikana olisi ollut hyvä, jos presidentillä olisi edelleen ollut perustuslain suoma oikeus hajottaa eduskunta.

Ympäristöpresidentti

– Älytön ajatus. Minulla ei ole pienintäkään poliittista ambitiota eikä kompetenssia poliittiselle uralle, Suomen kansainvälisesti arvostetuimpiin tutkijoihin kuuluva ekologi Ilkka Hanski sanoo rankkauksestaan mustaksi hevoseksi.

Sen Hanski myöntää, että ympäristöasiat voisivat olla esillä tulevan presidentin kannanotoissa.

– Ympäristöasiat ovat kaikkien kannalta tärkeä asia, eivätkä puoluepolitiikkaa.

Hanski on pettynyt, että eduskuntavaalien keskusteluissa ympäristöasioilla ei ollut minkäänlaista roolia.

Kulttuurikentältä

Mustan hevosen osan tyrmää myös entinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää.

– Ei tietystikään. En ole niin orientoitunut politiikkaan, olen virkamies, Suurpää kieltäytyy kunniasta.

Fortumin hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf ilmoitti hallituksen sihteerin välityksellä, että hänellä ei ole presidenttispekulaatioihin kommentoitavaa. Kirjailija Sofi Oksanen ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri eivät myöskään katsoneet asiaa ajankohtaiseksi itselleen.

Helsingin Sanomien pian eläkkeelle jäävä päätoimittaja Reetta Meriläinen sanoo, että ei ole sekuntiakaan ajatellut, että häntä kysyttäisiin presidentiksi.

– Tosin eihän se ole ihan mahdoton ajatus, että presidenttiä etsitään kulttuurin ja median piiristä. On hyvä, jos on katsonut yhteiskuntaa isona kokonaisuutena.

Reetta Meriläisen mukaan presidentin virka on nykyään sellainen, että taustaltaan erityyppiset henkilöt olisivat siihen sopivia.

– Mutta ilmapiiri ei taida olla vielä tarpeeksi edistyksellinen tällaisen vaihtoehdon hyväksymiseen. Nykyisin puoluepoliittista taustaa vaaditaan.

Meriläinen uskoo, että politiikan ulkopuolelta juuri vahva, vaikutusvaltainen nainen olisi todellinen haastaja nyt julkisuudessa pyöritetyille puoluepoliittisille ehdokkaille.

Meriläinen ehdottaa mustaksi hevoseksi kulttuurikentältä Kansallisoopperan pääjohtajaa Päivi Kärkkäistä, joka siirtyi oopperaan yleisradiosta.

– Ja jos Irja Askolasta ei olisi tullut Helsingin piispaa, hän olisi ollut hyvä.

Patomäki harkinnut

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professorille Heikki Patomäelle idea ehdokkuuteen ei tullut täytenä yllätyksenä.

Vasemmistoliiton ehdokkuus voisi ehkä olla harkittavissa, jos puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei lähde ehdolle.

– Presidentinvaali on tärkeä julkinen prosessi, jossa käydään läpi ulkopolitiikan ja muiden asioiden tärkeitä teemoja, Patomäki perustelee kiinnostustaan.

Presidentin pitää tuoda esille maailmantalouden pitkäaikaista hallintaa kestävällä demokraattisella tavalla. Vaikutukset kietoutuvat Suomeenkin.

Fakta: Mustia hevosia

Alma Median lehdet pyysivät politiikan ajatuspajoista ehdotuksia presidentinvaalien mustista hevosista.

Kokoomuksen Suomen Toivo -ajatuspajasta esitettiin Fortumin hallituksen pj:tä Sari Baldaufia, Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajaa Anne Brunilaa ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeriä.

Vihreästä sivistysliitosta esitettiin Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajaa Irina Krohnia, kirjailija Sofi Oksasta, ekologi Ilkka Hanskia, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinasta (kok) ja Nokian entistä pääjohtajaa Jorma Ollilaa.

Vasemmistofoorumista esitettiin kv. politiikan professoria Heikki Patomäkeä ja ex-vähemmistövaltuutettua Johanna Suurpäätä.

Rkp:tä lähellä oleva Tankesmedjan Lokus esitti Eva Biaudet´ia.

Kalevi Sorsa Säätiöstä

esitettiin oikeushammaslääkäri Helena Rantaa, päätoimittaja Reetta Meriläistä ja suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusta.

Ota kantaa: Voisiko presidentti tulla tiede- tai kulttuurimaailmasta?