Puheenaihe: Suomen tasavallan presidentti Sofi Oksanen, miltä kuulostaa?

Kangistunutta: Pitääkö presidentinlinnan olla politiikan ammattilaisen loppusijoituspaikka?

Katse näihin: Ihmisoikeusaktiivit, ympäristöasiantuntijat, vahvat talousnaiset ja yliopisto.

Suomen tasavallan presidentti Sofi Oksanen tapaa Venäjän presidentin. Miltäpä kuulostaa?

Finlandia-palkitun kirjailijan Oksasen nimi nousi esiin soittokierroksella think tankeihin eli ajatuspajoihin, jotka tekevät politiikkaan liittyvää tutkimusta ja pyrkivät herättämään keskustelua.

Pyysimme ajatuspajoilta mahdollisten mustien hevosten nimiä presidenttikisaan. Sofi Oksasta esitti Vihreän sivistysliiton opintojohtaja Ville Ylikahri.

– Hän on yhteiskunnallinen keskustelija ja pitänyt ihmisoikeusasioita esillä.

Kulttuurikentältä Ylikahri mainitsee myös Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajan Irina Krohnin (vihr), joka entisenä kansanedustajana tuntee politiikan. Poliitikoista ajatuspajoista nousevat esille myös vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Kokoomuksen Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä uskoo, että gallupeja hallinneet miehet voisi tosissaan haastaa vain vaikutusvaltainen nainen. Pyykkölä nostaa kiinnostaviksi nimiksi Fortumin hallituksen puheenjohtajan Sari Baldaufin ja Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajan Anne Brunilan.

– Talouselämätausta on presidentille vielä kovaa valuuttaa, jos Kreikka menee konkurssiin ja talous kaaokseen.

Katse järjestöihin

– Miksi presidentin viran pitää olla kokeneen poliitikon loppusijoituspaikka, keskustalaisen Ajatuspaja e2:n vt. johtaja Paula Yliselä kyseenalaistaa.

Yliselä esittää presidentiksi nuorta europarlamentaarikkoa Riikka Manneria (kesk).

Yliselän mielestä olisi myös upeaa, jos järjestöjen luvattuun maahan valittaisiin presidentti kansalaisjärjestöaktiivista.

– Järjestössä toiminut henkilö ei olisi niin vedenjakaja kuin politiikassa toiminut.

Monien mielestä presidentin pitäisi puhua globaalista oikeudenmukaisuudesta.

Rkp:tä lähellä olevan Tankesmedjan Lokuksen Catharina Gripenbergin mielestä vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet olisi presidenttiainesta. Myös edellistä vähemmistövaltuutettua Johanna Suurpäätä esitetään ehdokkaaksi. Suurpää toimii nykyisin oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtajana.

Ympäristöihmiset esiin

Ville Ylikahrin mielestä uuden presidentin olisi hyvä profiloitua entistä vahvemmin ympäristökeskustelussa.

– Iiro Viinanenhan (kok) on herännyt ympäristökysymyksiin. Samoin Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila.

Politiikan ulkopuolelta Ylikahri nostaa esiin akatemiaprofessori, ekologi Ilkka Hanskin.

– Hän on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia tutkijoita. Turvallisuuspolitiikka pitää nähdä laajasti: ympäristöpakolaisuus ja veden pinnan nousu ovat nekin turvallisuusriskejä.

Osaajia tiedemaailmasta

Vasemmistopuolueita lähellä olevista ajatuspajoistakin rohkaistaan katsomaan yliopistomaailmaan. Vasemmistoliitolle sopivana ehdokkaana mainitaan vaikka Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Kokoomuksen ajatuspajan Pyykkölä nostaa vahvaksi ehdokkaaksi Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teeren.

Kansainvälisyys on plussaa ja se, että arvostetaan laajasti asiantuntemuksen takia. Kriteerit täyttäisi esimerkiksi oikeushammaslääkäri Helena Ranta, joka on ollut kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana.

Ajatuspajoissa suunnataan katse myös tiedotusvälineiden päätoimittajakaartiin, esimerkiksi Helsingin Sanomista kesäkuun alussa eläköityvään Reetta Meriläiseen.

Päätoimittajien lisäksi mustia hevosia voisi olla diplomaattikunnassa. Erään asiantuntijan mukaan sdp voisi löytää ehdokkaan vaikka Suomen Liettuan suurlähettiläästä Marja-Liisa Kiljusesta.

Kuka mustista hevosista sopii parhaiten presidentiksi? Kommentoi!