Puheenaihe: Mistä rajat kielenkäyttöön?
Puhemies: Ben Zyskowicz sai mittansa täyteen, kun Teuvo Hakkarainen palasi julkisuuteen puhumaan ”neekeriukoista”.
Kannanotto: Zyskowicz kuvaa edustajan puheita rasismin sävyisiksi, vihapuheeksi – silti puhemiehellä ei ole valtaa ojentaa.
Kun erehtyy, pahoittaa mieliä ja joutuu puhutteluun, tuleeko ensimmäiseksi mieleen tempun toistaminen?
Toisille tulee.
”Helsingissä on neekeriukkoja torien kulmat täynnä tyhjän panttina. Töihin ne pitää panna”, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen Jämsän seutu -lehden verkkosivulla maanantai-iltana ja jatkaa: ”Ennen pitkää suomalaisten kantaväestö joutuu lähtemään täältä karkuun, kun ne tuo ne omat islamin lait tänne. Ne tulee Afrikan sarvesta ja tuo ne karkeat tapansa tänne.”
Hakkarainen sanoo myös, että Suomessa nyt olevat pakolaiset eivät ole niitä, jotka oikeasti kärsivät hätää kotimaissaan. ”Niitä kärpästen syömiä akkoja ei Suomessa ole. Ne on ihan toisen näköisiä ukkoja, jotka rautatieasemalla notkuu.”
Tämä oli Hakkaraiselta jo toinen kerta kuukauden sisällä, kun mies puhuu näin.
Ensimmäisen kerran Hakkarainen nimitti pakolaisia ”neekeriukoiksi” Helsingin Sanomien videohaastattelussa 26. huhtikuuta. ”Kattokaahan, minareetti on kohta tuossa ja ukko huutaa siellä tolpassa”, Hakkarainen jatkoi ja yritti vielä imitoida islamilaista rukousta.
Hakkarainen joutui videosta heti perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin puhutteluun, ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet pyysi valtakunnansyyttäjää tutkimaan, onko Hakkarainen syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti 11. toukokuuta olla tutkimatta Hakkaraisen kommentteja.
Voi paheksua, ei ojentaa
Mitä ihmettä Hakkaraisen puheille voi tehdä, kun kyse kuitenkin on kansanedustajasta? Me kysyimme asiaa eduskunnan puhemieheltä Ben Zyskowiczilta (kok).
– Puhemiehellä ei ole muodollista toimivaltaa eduskunnan ulkopuolella käytettyihin puheenvuoroihin. Mutta totta kai puhemiehenä ja kansanedustajana, kuten muutkin kansanedustajat, voin lausua oman käsitykseni toisen kansanedustajan julkisuudessa esittämistä puheenvuoroista, Zyskowicz vuodattaa ensin virkaliturgiansa – ja antaa sitten palaa:
– Hakkaraisen puheet ovat, jos eivät suoraan rasistisia, niin rasismin kanssa flirttaavia ja vihapuheiden luonteisia. Minun mielestäni tällaisia puheita ei kansanedustajan eikä kenenkään muunkaan pitäisi esittää. Se on kansanedustajille ja muillekin vastuunsa tunteville kansalaisille sopimatonta puhetta. Siinä on vahvasti rasismin ja vihapuheen henki. Tällaista puhetta ei pidä hyväksyä.
Eikö eduskunnan puhemies sitten voisi ojentaa edustajaa istunnossa jälkikäteen?
– Se on mahdollista vain eduskunnassa esitetyistä kannanotoista. Eduskunnan puhemies ei voi nuhdella istunnossa tai muulla tavalla muodollisesti sanktioida sellaisia kansanedustajan tekemisiä, jotka ovat tapahtuneet tämän varsinaisen eduskuntatyön ulkopuolella.
Eduskunta- ja purkutalo
Hakkarainen puhui Jämsän seutu -lehdelle maanantaina vieraillessaan Jämsässä kaupunginjohtaja Ilkka Salmisen vieraana. Hakkarainen vieraili Jämsän seudun mukaan paikallisten perussuomalaisten kanssa myös rivitaloissa, jotka on määrätty purettaviksi.
Eikö tämä ole eduskuntatyötä, johon puhemies voisi puuttua?
– Puhemiehellä, kuten sanoin, ei ole muodollista toimivaltaa eduskunnan ulkopuolella sanottuun. Hakkaraisen puheisiin on puuttunut perussuomalaisten puheenjohtaja Soini keskustelemalla Hakkaraisen kanssa. Näyttää siltä, että tällaisille keskusteluille on yhä selvä tarve.
Myös vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet muistuttaa, että lailla tai viranomaistoiminnalla ei kaikkea voi säädellä.
– On aika, että kansanedustaja Hakkaraisen kollegat omasta ja muista eduskuntaryhmistä ottavat etäisyyttä tällaisista muita ihmisiä halveksivista lausunnoista. Työttömyys on aito ongelma maahanmuuttajien ja myös pakolaisten keskuudessa. Halveksuntaa ilmaisevat lausunnot vaikeuttavat maahanmuuttajien työnsaantia sekä ilmaisevat rasistista ihmiskatsomusta, Biaudet sanoo.
Ilta-Sanomien mukaan perussuomalaisten ryhmänjohto joutuu pohtimaan seuraamuksia Hakkaraiselle.
Markus Määttänen
Mistä rajaa Hakkaraiselle? Kommentoi!
Mitä tulee suvaitsemattomuuteen, niin on mielenkiintoista huomata, kuinka Persuja sympatisoivat ovat omaksuneet kriitikkojen retoriikan. Syytökset suvaitsemattomuudesta käännetään takaisin ja perverssisti syytetään kriitikkoja suvaitsemattomuudesta, koska he kehtaavat olla eri mieltä. ?Me emme ole suvaitsemattomia, vaan olemme suvaitsemattomuuden uhri, kun suvaitsemattomat punavihreät eivät hyväksy arvojamme? Persuja symppaavat sanovat.
Tässä hämärtyy kokonaan suvaitsevaisuuden merkitys. Suvaitsemattomuutta on se, että kohtelee itse ihmisiä, ei heidän mielipiteitään eriarvoisesti. Suvaitsemattomuutta on se, ettei hyväksy erilaisille ihmisille tasavertaista kohtelua lain edessä. Suvaitsemattomuutta on se, että pahoinpitelee ihmisiä heidän erilaisuutensa takia. Suvaitsemattomuutta on se, että minä sain osakseni kyynelkaasua mielipiteideni ja ominaisuuksieni takia Pridessä viime kesänä.
Suvaitsemattomuus ei tarkoita sitä, ettei hyväksy toisen mielipiteitä ja arvoja. Ei ole suvaitsemattomuutta, jos Kokoomus ei hyväksy Kommunistisen työväenpuolueen ideologiaa ja arvomaailmaa, eikä ole suvaitsemattomuutta, jos punavihreät eivät hyväksy Perussuomalaisten ideologiaa ja arvomaailmaa. Suvaitsemattomuutta ei ole se, jos mielestäni Perussuomalaisten suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittolakiin on suvaitsematon ja syrjivä.
Kun toiset sanovat ääneen mielipiteensä, että Perussuomalaiset ovat suvaitsemattomia ja Soini on fasisti, se ei ole suvaitsemattomuutta. Se, että järjestää demokraattisen mielenosoituksen Perussuomalaisten arvoja ja vaalivoittoa vastaan ei ole demokratian vastaisuutta.
Nämä asiat ovat demokratiaa ja sananvapautta, sillä demokratiaa ei laiteta jäähylle kun vaalien äänet on laskettu ja vaalitulos varmistettu. Demokratia on olemassa vaalien jälkeenkin. Paras tottua siihen.
Ilmoita asiaton kommentti