Puheenaihe: Leijonat periyttää känniörveltämisensä suoraan nuorille

”Lapset ja nuoretkin varmaan ymmärtävät, että aikuiset ihmiset ovat joskus kännissä. Aika monen isä ja äiti ovat kuitenkin joskus olleet humalassa.”

Näin puolusti Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jalonen Ylelle tiistaina pelaajiensa kännäämistä, noin kahden miljoonan tv-katsojan ja noin 100 000 paikalla olleen ihmisen edessä.

Niin, vanhempien viinanjuonti synnyttää pahoja vaurioita lasten sieluun, mieleen ja identiteettiin – niin pahoja, että lapset alkavat liian usein toistaa niitä lähes sellaisenaan.

Kun päälle saadaan vielä huippu-urheilijoiden kännäysesimerkki, örvellys jatkuu takuulla sukupolvesta toiseen.

Erityisen pahasti kännisekoilu siirtyy sukupolvesta toiseen juuri joukkueurheilussa.

Isän kuolema

Valmentaja Pasi Nurmisen kaatuminen MM-kiekkoilijoita kotiin tuovasta koneesta on tämän päivän versio taiteilija Juho Rissasen triptyykistä Lapsuuden muisto, vuodelta 1903.

Rissasen teoksen ensimmäisessä osassa markkinoilta kännipäissään hoiperrellut isä makaa kuolleena järven jäällä, viinapullo kädessään.

Triptyykin toisessa osassa pieni poika katsoo järkyttyneenä, kun isän ruumista kannetaan kylän läpi.

Nurmisen ilmaveivi punaiselle matolle on kuin triptyykin ensimmäinen osa, vaikka siinä taisi sattua enemmän Nurmisen pään vastaanottaneeseen MM-pokaaliin kuin Nurmiseen itseensä, onneksi.

Nurmisen putoaminen muuttui silti välittömästi suomalaisen viinakäyttäytymisen Lapsuuden muiston lailla kiteyttäväksi taideteokseksi.

Autotalli-Kubrick Slebari yhdisti Nurmisen kaatumiseen Antero Mertarannan selostuksen Mikael Granlundin ilmaveivistä Suomi-Venäjä-ottelussa.

Keskiviikkoiltaan mennessä Slebarin Pasi Nurmisen Ilmaveivi (Mertaranta edit).avi -videota oli katsottu Youtubessa yli 800 000 kertaa.

Videolle ei voi olla nauramatta. Samalla tavalla Rissasen Lapsuuden muiston aloitusosakin alkaa hörötyttämäään, kun sen näkee ensimmäisen kerran.

Kyse on suomalaisesta primaarireaktiosta känniörveltämiseen ja myös itsensä juomiseen hengiltä. Se on meille ainoa tapa suhtautua asiaan, kun suomalaista viinapirua ei sadassakaan vuodessa ole saatu tippaakaan taltutettua.

Ei varmana juo!

Tampereen yliopiston dosentti, kouluterveystutkija Matti Rimpelä piti 1990-luvun lopulla urheilijanuorukaisten alkoholikäyttäytymisestä esitelmän Suomen Valtakunnan Urheiluliiton tiloissa.

Rimpelä oli kerännyt tietonsa esitelmään kouluterveyskyselystä.

Niiden mukaan varsinkin joukkueurheilulajeja harrastavat nuoret tulevat alkoholinkäyttöikään keskimääräistä aikaisemmin.

Rimpelän esitelmä raivostutti urheiluväen.

Nuorten valmentajat ympäri maata riensivät vakuuttamaan, että päinvastoin, urheilu suojaa ja varjelee huonoilta elintavoilta.

Leijonien esimerkki todistaa jälleen kerran täysin päinvastaista: viina kuuluu urheiluun.

Anteeksi ei pyydellä

Alkoholi on Suomen jääkiekkoliitolle yhtä vaikea asia puhuttavaksi kuin alkoholistillekin. Maajoukkueen valmentaja ei suostu paheksumaan pelaajiensa kännäystä. Hän paheksuu juopottelusta noussutta kohua.

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola ei näe hänkään syytä pyytää liiton puolesta anteeksi maajoukkueen örveltämistä. Liitosta todetaan ainoastaan, että ”pahoittelemme maanantaisten kultajuhlien yhteydessä tapahtuneita muutamia ylilyöntejä, jotka ovat vastoin Suomen jääkiekkoliiton arvoja.” Liitto myös lupaa kiinnittää ”jatkossa tarkempaa huomioita, ettei vastaavia ylilyöntejä enää tapahtuisi.”

Jääkiekkoliitto käyttäytyy samalla tavalla kuin alaisensa työpaikkajuopottelun varoituksen tasolle jättävä esimies. Hän jättää viinaan sortuneen hoitoonohjauksen väliin, koska alaisen ”saavutus oli kerrassaan hieno ja ansaitsee arvoisensa juhlan”.

Jalosen Yle-sanoin, ”on yleismaailmallista, että suurten urheilujuhlien aikaan aikuisten ihmisten ilonpitoon kuuluu myös alkoholi”.

Jos näin kerran on, pitäisiköhän lapset vieroittaa kokonaan urheilusta, tai ainakin urheilujuhlista?

Tausta: Alkoholi ja huippu-urheilu

Jääkiekossa varsinkin Porin Ässillä oli 1980-luvulla kyseenalainen maine pelaajiensa käytöksessä. Ässien maajoukkueessakin menestynyt pelaaja sai takapuoleen viittaavan lisänimen pyllistettyään ravintolassa naisille, jotka kieltäytyivät pelaajan seurasta.

Toinen joukkueen pelaaja puolestaan virtsasi ravintolassa naisasiakkaiden laseihin, kun naiset eivät halunneet lähteä tanssimaan kesken ruokailun. Sama pelaaja myös sammui Moskovassa Hotelli Intouristin valuuttabaarin pöydän alle.

Osataan sitä muussakin jääkiekossa. Vuoden 1983 nuorten MM-kisajoukkueesta poistettiin kolme pelaajaa kesken kisojen heidän ryypiskelynsä takia.

Kännäys ei rajoitu huippu-urheilussa jääkiekkoon. Espanjan Madridin jalkapallotähdet juhlivat äskettäin Espanjan cupin -voittoaan niin, että pokaali tippui juhlaparaatissa bussin yläkerrasta auton alle.

Ota kantaa: Saako huippu-urheilija örveltää kännissä?