Puheenaihe: Näin väistät Damokleen miekkaa

Suomi on poliittisessa solmussa. Hallituskriisistä on aikaista puhua, mutta mikään ei viittaa myöskään pikaisen sovun löytymiseen perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen välille. Tunnelmia kiristävät vielä lisää syytökset äärioikeistolaisuudesta ja rasismista.

Hallitustunnustelijalla ja opposition ääniharavalla on jotain yhteistäkin. Sekä kokoomuksen Jyrki Kataisen että perussuomalaisten Timo Soinin pään päällä riippuu hirvittävä Damokleen miekka, vain yhden hevosen jouhen varassa!

Jos miekka tippuu Kataiseen, hän joutuu terä rinnassaan muodostamaan heikon hallituksen ilman perussuomalaisia. Jos miekka pistää Soiniin, hän katoaa konsensukseen hallituksessa.

Miten ihmeessä Damokleen miekan saisi putoamaan Kataisen ja Soinin väliin – ja Suomelle muodostetuksi vahvan hallituksen? Me kysyimme neuvoa Suomen vanhemmilta valtiomiehiltä ja -naisilta.

Iiro Viinanen (kok)

”Kyllä sotku selviää, jos jokainen puolue pitää ensisijaisena etuna Suomen etua eikä puolueen etua. Se on tärkein asia. Solmut aukeavat sen jälkeen helposti. Nyt olisi korkea aika pitää maan etua etusijalla, eikä asettaa ylimääräisiä ehtoja. Tällaisella temppuilulla voi olla vakavat seuraukset.

Perussuomalaiset eivät näköjään ole vastuuta oppineet vielä kantamaan kokonaisuuksissa.

Kyllähän tässä joitakin kompromisseja täytyy varmaankin hakea, mutta pitää muistaa, että myös EU:lla on omat ehtonsa näissä asioissa. Tämä ei ole pelkästään kotimaan politiikkaa. Nyt pitäisi kertoa enemmän siitä, mitä voi seurata, jos me lähdemme irrottautumaan yhteisen rahaliiton kuvioista, tai rikkomaan sen pelisääntöjä. Sillä on aika lailla vaikeat seuraukset.

Täytyy muistaa, että rahaliittoon kuulumisen hyötykin on ollut meille valtavan suuri tähän asti. Se hyöty on vuosikymmenen kestänyt matala korkotaso, jota ei ole ennen Suomessa nähty. Kyllä siitä eroon päästään, siis joudutaan, ennen pitkää tällä pelillä.”

Riitta Uosukainen (kok)

”Sanalla sanottuna, olen hyvin huolissani. Minua todella pelottaa se kokonaisnäkemyksen puute, mikä nyt vallitsee.

Koko myötätuntoni on Jyrki Kataisen puolella. Tilanne on hyvin vaikea, mutta Katainen on rehellinen ja luotettava ihminen. Tässä kaikki mitä nyt haluan sanoa.

Minä en tätä solmua osaa avata. Minulla ei viisastenkiveä ole täällä hallussani, eikä missään. Enkä halua lusikkaani panna tähän keittoon.”

Harri Holkeri (kok)

”Jos minulla olisi neuvo tähän tilanteeseen, olisin vähintäänkin rikas mies. Se on sillä tavalla, että yhdet ja samat neuvot eivät kelpaa kaikille.

Kaikki mikä on tehtävissä neuvotteluiden käymiseksi, on tehtävä. Kaikki ovet on pidettävä auki, jotka vain pystytään pitämään auki. Mitään kokonaisnäkemystä ei ole, kun ei ole mitään diktaattoriakaan.

Joka ainut ovi vain yritettävä pitää auki. Jos perussuomalaisia ei saada mukaan Portugali-pakettiin, se johtaa kriisistä katastrofiin. Eikä näissä sodissa koskaan ammuta viimeistä laukausta. Aina tulee joku, joka ampuu takaisin.

Muuta neuvoa tai ohjetta minulla ei päättäjille tässä asiassa ole kuin toivoa heille pitkää pinnaa, että jaksavat neuvotella.”

Elisabeth Rehn (rkp)

”Ajan tässä juuri Sarajevosta kohti Mostaria Bosniassa ja tapailen tärkeitä ihmisiä. Lähdin sunnuntaina ja palaan torstai-iltana.

Luin internetistä, että Paavo Lipponen oli läjäyttänyt ison nyrkkinsä pöytään ja sanonut, että nyt ei pidä nöyristellä. Olen sikäli samaa mieltä, että meillä ei ole varaa pilata nyt kaikkea sitä, mitä tässä on rakennettu vuosien varrella, eikä myöskään avointa Suomea. Emme me voi käpertyä sillä lailla kuin monet perussuomalaisista vaativat.

Nyt on lyötävä se nyrkki pöytään ja lopetettava nöyristely. Jos ei muuten onnistu, niin sekin ratkaisu täytyy miettiä, että perussuomalaiset eivät ole mukana hallituksessa.

Eihän hallitusta voi muodostaa sillä lailla, että jotkut heittävät kaikki periaatteet ikkunasta. Olen parhaillaan maassa, jossa on oltu ilman uutta hallitusta seitsemän kuukautta, niin että vanha vain istuu, ja Belgiassa on oltu huomattavasti kauemmin. Minusta meidän ei pidä lähteä tämän ennätyksen hakuun Suomesta. Tehdään nyt vain parhaimpamme, että saadaan hallitus.”

Ahti Pekkala (kesk)

”Hallituksen pihtisynnytys muistuttaa keväästä 1970, jolloin Veikko Vennamon smp otti maanvyöryvoiton.

Smp tuli eduskuntaan suurella joukolla, ja monet puolueet olivat sitä mieltä, että vaalivoittajan tulee ottaa vastuuta. Vaalit olivat maaliskuussa. Neuvotteluita käytiin huhti-, touko- ja kesäkuu. Aina kun näytti siltä, että Vennamo viimeinkin lupaa tulla hallitukseen, hän keksi uuden iltalypsyn.

Heinäkuussa havaittiin, ettei Vennamon tarkoituksenakaan ollut tulla hallitukseen. Hän vain pelasi ja pitkitti. Heinäkuussa saatiin lopulta hallitus aikaiseksi.

Soinilla on kaksi vaihtoehtoa: joko hän haluaa tehdä vennamot eli jäädä tahallaan ulkopuolelle tai menee hallitukseen. Veikkaisin jälkimmäistä.

Kun vaalin tulosta katsoo, vaalien voittajien velvollisuus on panna hallitus pystyyn. Soini on vain astunut omaan miinaansa, kun on kiihottanut väkeään Portugalia vastaan. Heidän on vaikea ymmärtää, että muu yhteiskunta pitää isänmaasta huolta ja tekee Suomen edun mukaisia päätöksiä ja hän (Soini) pelaa vain poliittista peliä.

Olen Portugali-paketin takana. Päinvastainen tulos olisi katastrofi Suomelle ja Euroopalle. Joka vähänkään ajattelee suomalaisten työllisyyttä, ei pitäisi olla kahta puhetta siitä, etteikö tämä olisi parempi vaihtoehto.”

Anneli Jäätteenmäki (kesk)

”En tiedä, onko Kataisella niin ekstravaikeaa. Eiväthän hallitusneuvottelut ole vielä edes alkaneet.

Antaa poliitikkojen mennä asiat huolellisesti läpi. Ei niitä minuutissa tai kahdessa päätetä. Meillä on muodostunut väärä kulttuuri, on kilpailtu sillä, kuinka nopeasti tullaan neuvotteluista ulos. Belgiassa puhutaan vasta nyt kriisistä, ja siellä on kulunut vuosi, ettei ole ollut hallitusta ollenkaan.

En puhu Portugali-paketista sinänsä, mutta yleensä politiikassa ei voi ikinä sanoa, ettei ole vaihtoehtoja. Aina on vaihtoehtoja. Ovatko ne vielä huonompia, se on toinen asia. Ymmärrän, että se on vaikea asia. Ei kukaan anna veromarkkoja mielellään toisen valtion ja – itse asiassa – pankkien vakuudeksi.

Euroopassa on aina kriisejä. Ranska ja Hollanti hylkäsivät perustuslain, joissakin toisissa asioissa Tshekki oli hankala ja Puola oli hankala. EU on jäsenvaltioiden liitto. Kussakin jäsenvaltiossa päätökset tehdään oman perustuslain mukaan, omaa vaalitulosta kunnioittaen. Ei Suomessa voi tehdä päätöksiä sillä perusteella, mikä on meidän maine.

En usko sellaiseen, että meille mitenkään kostettaisiin. Jos EU lähtisi sille tielle, aina olisi joku maa, jolle pitää kostaa.”

Antti Kalliomäki (sdp)

”En kadehdi nykyisiä päättäjiä. Tässä ei ole hyvää ratkaisua olemassakaan, ei suomalaisesta eikä eurooppalaisesta näkökulmasta. Portugali-paketilla ostetaan aikaa, eikä paljon muuta. Kreikka menee velkasaneeraukseen jossain muodossa.

Jos Suomi päätyy ei-ratkaisuun, meitä katsotaan tietysti viistoon. En silti usko, että siitä olisi syvällisiä ja järisyttäviä seurauksia EU-pöydässä jatkossa. Muutkin pienet maat ovat tehneet ratkaisuja, jotka ovat aiheuttaneet pahaa kitkaa. Esimerkiksi Tanska on silti pystynyt hoitamaan maatalousasiansa ja niihin liittyvät tukijärjestelyt viimeisen päälle.

Portugali-päätös ei ole kuin esisoittoa jatkopäätöksille väliaikaisista ja pysyvistä rahastoista. Jatkossa hallituksen pitää pystyä olemaan yhtenäinen Eurooppa-politiikassa.

Sdp:lle tämä on kova kysymys. Periaatteellisesti otettiin vahva kanta siihen, että tässä on globaali vääristymä rakenteissa. Sijoittajavastuun lisäksi vähälle on jäänyt, että kilpailukykypakettia on pyritty saamaan mukaan. Portugali-revohkassa yritetään ajaa hyvinkin uusliberalistista politiikkaa Euroopan-laajuisesti eteenpäin. Se pitää kyetä pysäyttämään.

Ei ole muuta ratkaisua, kuin että Portugali-paketin kylkeen laitetaan mahdollisimman tehokkaat julkilausumat, jotka eivät ole korulauseita vaan sitovat riittävässä mitassa. Se tarkoittaa sijoittajavastuuta, kuten esimerkiksi Tobinin veroa ja globaalia rahoitusmarkkinaveroa.

Tämä on poikkeuksellinen asetelma. Täytyy ottaa lukuun sekin, että saadaan aikaan vielä välivaalit. Seuraavan presidentin ensimmäisiä suuria tehtäviä voisi olla eduskunnan hajottaminen.”

Damokleen miekka

Klassinen vertauskuva vallan turmiollisuuden ja vallan menetyksen pelosta.

Legendassa hovimies Damokles yltyy kehumaan kuningastaan Dionysista, miten onnekas tämä onkaan kaikesta vallastaan. Dionysis innostuu vaihtamaan rooleja Damokleen kanssa.

Pian Damokles huomaa, että kuningas onkin ripustanut valtaistuimensa päälle miekan roikkumaan vain yhden hevosen jouhen varaan.
Damokles ei haluakaan kokea vallan ihanuutta vaan alkaa itkeä Dionysista vapauttamaan hänet kaikesta vallasta.

Ota kantaa

Kenen neuvot ovat viisaimpia? Miten hallitusneuvotteluissa päästäisiin eteenpäin?
nakokulma@aamulehti.fi