Puheenaihe: Länsi nousuun!
Skotlantilaissyntyinen, taloushistoriaan erikoistunut professori Niall Ferguson on kuin tutkimuslaitoksessa suunniteltu ärsyttäjä: tyylikkäästi puettu uuskonservatiivinen, uusamerikkalainen lausuntoautomaatti kirjoittaa kirjoja, joiden päätehtävänä on horjuttaa vakiintuneita käsityksiä. Teoksessaan Civilization (Sivilisaatio) Ferguson jatkaa läntisen sivistyksen ja imperiumin puolustusta, mutta varoittaa samalla, että valtakeskus siirtyy takaisin itään, ellemme ole varuillamme ja ota oppia suuresta ja hyvästä historiasta.
Taannoin Ferguson kimitti taloustieteilijöiden, muiden muassa Nobel-palkitun Paul Krugmannin, seurassa täysin vallitsevan opin vastaisia kantoja. Hän ei ole valmis talouden uuteen keynesiläiseen käänteeseen, jossa valtio panee rahalle suitset. Ferguson on täysin vapaan markkinatalouden kannattaja, jollainen alkaa olla harvinaisuus jopa taloustieteessä saati sitten historiatieteessä.
Juuri siksi Fergusonia on kiva lukea. Hän haastaa ja panee ajattelemaan. Hän on historioitsija, joka politikoi tekemällä historiasta synteesejä. Propaganda on avointa. Ferguson tahtoo, että läntisen sivistyspiirin viisaat lakkaavat ruoskimasta itseään ja kulttuuriaan siksi, että on ollut sotaa, imperialismia, kolonialismia ja riistoa. Lännen pitäisi olla ylpeä saavutuksistaan, tunnustaa sekä hyvät että huonot puolensa ja marssia eteenpäin.
Nyt Ferguson lähes vaatii, että länsi ottaisi itseään niskasta kiinni, etteivät ”muut”, lähinnä Kiina mutta myös Intia, porhalla oikealta ohi. Täällä me vain kärvistelemme ongelmissamme, jotka johtuvat osin siitä, että me emme hyväksy itseämme ja omaa historiaamme.
Milloin usko loppui?
Tutkijan ja popularisoijan mukaan läntinen kulttuuripiiri nousi valta-asemaan viime vuosituhannen puolivälissä. Se hallitsi puoli vuosituhatta, ja nyt sen aika alkaa olla ohi. Vaikka siis nuo ”muut” nousevat ja lopulta johtavat aika lailla läntisen maailman luomilla ehdoilla ja työkaluilla.
Fergusonin mielestä on virhe etsiä läntisen piirin nousulle yhtä selitystä. Niitä on useampia, ja ne ovat tässä: kilpailu, tiede, omistusoikeus, lääketiede, kulutusyhteiskunta ja työetiikka.
Kilpailu eli sekä poliittisen että taloudellisen elämän muutos hajakeskiseksi loi alustan sekä kansallisvaltioille että kapitalismille. Luonnon ymmärtämisen mahdollistanut tiede antoi lännelle sotilaallisen edun muihin nähden. Vakaa hallintomuoto syntyi yksityisomaisuuden suojelemiseen sovitetun lainsäädännön kautta. Lääketiede taas on tieteen osa, mutta niin tärkeä osa, että se pitää nostaa erikseen esiin. Se takasi terveyden ja korkeamman eliniän sekä lännessä että siirtomaissa.
Teollisen vallankumouksen täydensi kulutusyhteiskunta, tuotteiden tuotantoon ja ostamiseen perustuva toimeliaisuuden järjestelmä. Ja loppusilauksen antoi työetiikka, lähinnä protestanttisesta ajattelusta voimansa saanut työteliäisyyden ja yrittämisen ihanne.
Tämän jälkikäteen kovin väistämättömältä näyttävän kehityksen vastapainona Ferguson tarkastelee kiinalaista yksinvaltaista imperiumia, joka köllötteli omassa suuruudessaan vailla haastajia. Sen ei tarvinnut kehitellä sellaisia aatteellisia ja teknisiä välineitä, joilla olisi menty aktiivisesti eteenpäin valloituksesta toiseen ja kärsimysten kautta. Sitten 1600-luvulla tuli Ming-dynastian loppu, johon vaikuttivat talouskriisi, ilmastonmuutos ja tautiepidemiat yhdessä.
Itä kiilaa oikealta ohi
Ferguson näkee viime vuosikymmenen lopun talouslaman yhtenä oireena siitä, että länsi on menettämässä otteensa samalla, kun itä nousee.
Länsi voi aktiivisesti vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, eikä vain katsoa fatalistisesti sivusta, kun muut ajavat ohi. Mutta se edellyttää kirjoittajan mukaan sitä, että me tunnustamme tosiasiat – siis ne syyt, jotka veivät lännen voittoon. Sitten me vain käytämme tietoa hyväksemme.
Niall Ferguson katsoo historiaa ja sen kehityskulkuja kuin talousopillisesti virittynyt yhteiskuntafilosofi, merkityksiä ja olennaisuuksia etsien, eikä niinkään väistämättömiä, mitattavia tosiasioita laskeskellen. Hän on avoimesti poliittinen. Ehkä hän naulaa teesit paikoilleen ja kattaa normit näytille.
Hän kirjoittaa omasta mielestään hyvän reseptin. Ferguson todella haluaa, että länsi luopuu moraalisesta alemmuudentunnosta, ryhdistäytyy ja aloittaa taloudellisen toimeliaisuuden ja kieltämättä varsin konfliktinhakuisen pyrkyryyden hengessä toisenlaiselta, vanhalta, pohjalta.
Niall Ferguson: Civilization. The West and the Rest. Allen Lane 2011.







"...Ferguson todella haluaa, että länsi luopuu moraalisesta alemmuudentunnosta, ryhdistäytyy ja aloittaa taloudellisen toimeliaisuuden ja kieltämättä varsin konfliktinhakuisen pyrkyryyden hengessä toisenlaiselta, vanhalta, pohjalta..."
Ja muulla maailmallako riittää moraalista itsetuntoa?
Eiköhän me olla juuri oltu se sakki, joka katselee muita ylätasanteelta ja huutelee hyviä neuvoja köyhille, hyväksikäytön ohella.
"Konfliktinhakuinen pyrkyryys?" Mikesi saman tien typeryyden hengessä! Julistetaan sota Kiinalle - kyllä se siitä...
Ilmoita asiaton kommentti