Puheenaihe: Glamour-kissa Urpilainen loi nahkansa

Demareiden puoluevaltuuston kokous muutama vuosi sitten. Kirkkaanpunaisiin jakkupukuihin pukeutuneita naisia liikkuu salissa. Yksi on muita pidempi ja ehkä hiukan itsevarmempi.

– Tuolla on meidän oma jyrkikatainen, huikkaa demarikonkari Liisa Jaakonsaari viitaten nuoreen Jutta Urpilaiseen.

Puoluejohtaja Urpilaisen tie demareiden jyrkikataiseksi ei käynyt ihan niin nopeasti kuin mitä puolueväki odotti. Urpilaisen nuoruutta ja kokemattomuutta arvosteltiin rankasti. Lunta tuli tupaan myös omilta joukoilta. wTilannetta eivät parantaneet lohduttomasti hävityt euro- ja kuntavaalit, mutta sunnuntaina potti räjähti.

Vaikka demareilla on edelleen vähiten kansanedustajia sitten sotien, on eduskuntavaaleissa saatu kakkostila komea torjuntavoitto. Gallupeille ja asiantuntija-arvioille näytettiin pitkää nenää.

Urpilainen laskee, että jos ääniä olisi ollut 1 500 enemmän eri vaalipiireistä, niin hallitustunnusteluja kävisi nyt hän.

Lahjaröykkiö yllätys

Punaruusujen menestys ei vain kuulu vaan myös näkyy puoluetoimistossa Helsingin Hakaniemessä. Kukkia ja lahjoja on virrannut tasaiseen tahtiin Urpilaisen huoneeseen. Tavaraa on enemmän kuin monen merkkihenkilön syntymäpäivillä.

Urpilainen on itsekin yllättynyt kansan reaktioista. Kannattajat ovat lahjoittaneet koruja, kirjoja, koriste-esineitä ja villasukkia. Kassien pohjalta puheenjohtaja kaivaa komean linnunpöntön.

Vaalikiertueen aikana Urpilainen tutustui toisenlaiseen Suomeen. Kansa kertoi auliisti huolistaan. Siinä ei puhuttu pienistä eläkkeistä vain yleisellä tasolla, vaan mentiin mukaan ihmisen arkisiin murheisiin.

Vaalien jälkeen demareiden toritapahtumassa vallitsi lähes hurmioitunut olotila. Kaikki innokkaat kannattajat halusivat päästä lähelle Juttaa. Eräs paikalla ollut kuvaili, miten eläkeläisten rollaattorit kolisivat toisiinsa kansan rynnätessä kohti idoliaan.

Oma kyntöjälki

Urpilaisen huima nousukiito vaalitaiston viime metreillä on hämmästyttänyt monia. Hän kieltää, että apuna olisi ollut erityinen sparraaja tai esiintymiskouluttaja. Mutta mitä kulisseissa tapahtui?

Urpilaisen mukaan vaalitulos oli alkuvuodesta lähteneen spurtin tulosta. Tammikuussa puolueeseen kohdistui rajua kritiikkiä ja siitä suurin osa puheenjohtajan niskaan. – Silloin meissä heräsi taistelutahto; ei meitä näin lannisteta.

Varmuutta tv-esiintymisiin Urpilainen sanoo saaneensa itseltään. Kun hänestä leivottiin puolueen uusi puheenjohtaja, niin neuvonantajia riitti. Tuore puheenjohtaja kuunteli neuvoja vähän liiankin tarkasti, vaikkakin osa niistä oli hyvää tarkoittavia. Hän sai ohjeeksi olla haastava ja vahva johtaja edeltäjiensä tavoin. Vasta myöhemmin Urpilainen tajusi, että parasta kyntöjälkeä tulee siitä, kun raivaa itse oman tiensä. Hän kertoo tajunneensa tämän selkeästi eurovaalien jälkeen.

Urpilainen on joukkuepelaaja. Hän halusi tuoda demarilinnakkeeseen uudenlaista johtajuutta. Hän ei allekirjoita sitä, että jos jakaa vastuuta, niin oma valta-asema heikkenee. Urpilaisen puheessa toistuu kolmikko, eli hän itse sekä Eero ja Mikael. Eero on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heinäluoma ja Mikael puoluesihteeri Jungner, joka on ollut Urpilaisen hyvä perhetuttu jo pitkään.

Vaatteita ei esitellä

Urpilaisen uralle on mahtunut monenlaista kohua.

Hän on siviiliammatiltaan opettaja ja opettajuudesta häntä on usein arvosteltu. Urpilainen myöntää nyt itsekin alkukauden kankeudet.

– Myönnän, että olin liian usein sormi pystyssä.

Urpilainen joutui myös myrskynsilmään suostuessaan poseeraamaan iltapäivälehden kannessa verkkosukissa sähäkäksi glamour-kissaksi tituleerattuna. Näistä verkkosukista on riittänyt kirjoittamista vielä vaalikeväänäkin, mutta nyt kirjoittelu on loppunut.

Toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajana Urpilainen ottanee valtiovarainministeriön raskaan salkun. Julkisuus siis sen kun lisääntyy.

Vaatekaappiaan ei uusi rahaministeri lupaa avata lehdille, niin kuin ei ole tehnyt ennenkään.

Puoluetoimisto on hiljentynyt pääsiäisen viettoon. Kahvinkeitosta huolehtii puheenjohtaja itse. Ala-aulassa elektroninen vaalikello ei ole pysähtynyt. Nyt se näyttää 277 vuorokautta ja risat. Mitä ihmettä? Ai niin. Niin monta päivää on presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen.

Anita Simola, Aamulehti, Helsinki

Ota kantaa: Mikä käänsi Urpilaisen suosion?