Elämäsi ehtoon ratkaisuottelu: Yksityinen vai julkinen vanhustenhuolto?
Vanhustenhuolto-ottelu: Neljä suomalaista paljastaa seuraavat kymmenen vuotta jatkuvan ottelun suosikkinsa
Erä 1: Kun et enää pysty asumaan kotonasi, valitsetko silloin yksityisen vai julkisen vanhustenhuollon palvelut?
Erä 2: Kumman kehittämiseen pitäisi panostaa enemmän, yksityiseen vai julkiseen vanhustenhuoltoon?
Vesijärven vapahtaja
Iiro Viinanen
Ministeri, syntynyt 1944
1 Minä en kunnan holhokiksi halua ikinä elämässäni jäädä. Kun olen sitä seurannut, niin ei se kovin hääppöistä ole. Siellä pistetään hanakasti kotiin sairaalastakin ihmisiä, joilla ei ole mitään edellytyksiä selvitä yksin kotonaan. Minä sen asian tiedän, kun olen sitä läheltä seurannut kymmenkunta vuotta. Minulla on kaksi 90-vuotiasta lähisukulaista. Toinen asuu kotonaan ja nauttii kunnallisia palveluita ja toinen asuu yksityisessä palvelutalossa. Johtamisestako se johtuu, mutta kyllä julkisessa terveydenhuollossa vanhustenhuolto aika tavalla mättää. Kun epäillään vaikka veritulppaa, niin julkisella puolella 3–6 kuukauden kuluttua pääset tutkimuksiin – siis tilanteessa, joka on vakava. Tämä on oma kokemukseni.
2 Ei minulla ole mitään hinkua yksityisiin vanhustenhuoltopalveluihin, jos ne ovat hyviä ja toimivia julkisella puolella. Totuus lienee kuitenkin se, että tämä yhteiskunta ja poliittinen päätöksentekomme eivät näköjään pysty reagoimaan siihen vanhuuskehitykseen, joka on nähty jo vuosikymmeniä, ja joka pamahtaa käsiin oikein räjähtämällä kymmenen vuoden kuluessa.
Toijalan Tyrmääjä
Harri Holkeri
Valtioneuvos, syntynyt 19371 Kummalle puolelle tahansa. Ei se välttämättä ole kiinni siitä, onko se yksityistä vai julkista vanhustenhuoltoa. Molemmilla on omat etunsa ja haittansa, jotka ovat kyllä toistensa peilikuvia monta kertaa. Julkinen valta toimii kuitenkin kontrollin ylläpitäjänä myös siinä tapauksessa, että yksityinen hoitaa asian. Pääasia, että palveluiden taso on riittävä. Se on varmaan enemmän kiinni vanhustyön tekijöistä, heidän tekemisen halustaan ja taidoistaan, kuin organisaatiomallista. Ei minulla tähän mitään patenttiratkaisua ole, eikä varmasti ole kellään muullakaan. Se täytyy aina tapauskohtaisesti arvioida.
2 Minä panostaisin eläkeiästä käydyn keskustelun valossa osaamiseen. Osaaminen on se, mihin pitää panostaa, ihmisten taitoihin ja kykyihin. Se on paljon tärkeämpää kuin mikään organisaatiomalli. Minun on vaikea sanoa minua kymmenen vuotta nuoremmista ihmisistä mitään, mutta kyllä he ansaitsevat tulla hoidetuksi hyvin. Uskon kyllä, että Suomi sentään kaikista suunnattoman suurista vaikeuksistaan huolimatta haluaa hoitaa ikääntyvän väestönsä kunnialla.
Kurikan karhu
Juha Mieto
Kansanedustaja, syntynyt 1949
1 Jos vanhuksella itsellään on niin sanottua hönkää, eli pesetaa vähän takana, niin kyllähän minä, jos nyt itse saisin päättää ja jos oma taloudellinen tilanne on pikkuisenkin siinä mallissa kuin miltä se nyt näyttää, niin kyllä melkein hakisin sieltä yksityiseltä puolelta hoivaa. Se on myös kuntakohtainen asia. Jossakin kunnassa kunnallinen vanhustenhuolto voi olla järjestetty hyvin, ja jossakin kunnassa yksityisellä puolella hommat pelaavat loistavasti.
2 Nyt kannattaa ainakin hetki kehittää rinta rinnan julkista ja yksityistä vanhustenhuoltoa. Jos tulevaisuuden vanhukset ovat entistä varakkaampia, ja jos homma yksityisillä hanskassa pysyy ja sieltä ei ruveta kermaa kuorimaan, niin silloin kehityssuunta on yksityiselle puolelle. Kun tietyt ikäluokat vanhenevat, niiden elintaso saattaa olla sellainen, että yksityisellä on kodikkaampaa.
Someron Sivaltaja
Kaari Utrio
Kirjailija, syntynyt 1942
1 Kunnalliselta puolelta. Somerolla, missä asun, ei ole valinnanvaraa. Suurimmassa osassa Suomea on vain julkinen vanhustenhuolto. Valitsen julkisen myös vapaaehtoisesti, koska olen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ystävä.
2 Julkiseen vanhustenhuoltoon. Se ulottuu ainakin teoreettisesti kaikkialle. Yksityinen taas sinne, missä asiakkailla on varaa maksaa. Kansakunnan moraalinen ja eettinen velvollisuus on huolehtia kaikista vanhuksista – mehän olemme hyvinvointiyhteiskunnan rakentaneet. Olen valmis tukemaan julkista vanhustenhuoltoa veronkorotuksilla. Suurten ikäluokkien vanhentumisesta Suomi selviää, kuten ennenkin. On näköharhaa kuvitella, että tilanne olisi jotenkin uusi. Vanhassa maailmassa pieni, lyhyen työuran aikuisväestö elätti valtavan määrän alaikäistä työkyvytöntä väestöä. Aikuiset kuolivat kesken työnteon, lapset pieninä, niin että heidän elättämisensä meni hukkaan. Sodankäynyt, harventunut ja sairasteleva työikäinen väestö kasvatti valtavat suuret ikäluokat. Vain hyvin lyhyen aikaa huoltosuhde on ollut optimi, kuten 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa.
Kumpi voittaa ottelun, yksityinen vai julkinen terveydenhuolto ja kummalta puolelta saa parempaa vanhustenhuoltoa? Kommentoi!










Äitimme on hoidossa yksityisessä hoitolaitoksessa. Kaupin sairaalan jälkeen hänet siirrettiin AttendoMed One:nin hoitokotiin. Valinnanvaraa ei ollut. Sinne mennessään hän oli energinen ja virkeä. Parissa kuukaudessa hänen vointinsa on romahtanut.Näkee nälkää, eikä pysty syömään omin avoin. Erikoissuunnitelma on tehty, ruokailu ja juottaminen, mutta silti maksaa vielä normaalin ruoan, jota ei voi syödä. Muutama viikko sitten tuli hälytys, että on menossa taivaan kotiin. Ei kuulemma ollut syönyt ja juonut kahteen päivään.
Menessämme oli kuin ruumis. Mutta kun aloimme syöttämään tuomillamme ravinnejuomilla ja muillakin ruoilla, nälkä ja jano oli valtava. Kalpeus muuttui kauniiksi terveeksi punaksi kasvoilla ja hän jopa puhui. Tämän jälkeen joku meistä omaisista käy ruokkimassa päivittäin ja ravinnejuoma on hyvin tärkeä.
Vaikka hoitajat ovat luvanneet syöttää ja juottaa häntä, emme usko heidän puheisiinsa. He valehtelevat. Meidän omaisten on huolehdittava hänen ravinnostaan, vaikka laitos perii maksun syömättömästä normaalista ruoasta.
Ja haluan vielä ilmoittaa, että tämä on Attendo MedOne:nin järkyttävän huonosta hoidosta johtuvaa, että omaisemme tapetaan ilman omaa apuamme nälkään. ÅLKÄÄ KUKAAN OMAISIANNE LAITTAKO SINNE.koukkuniemikin on sata kertaa parempi.
Ilmoita asiaton kommentti