Puheenaihe: Pitäisikö Suomen nousta Ruotsin varjosta kansainvälisessä kriisinhallinnassa?

Vastakkain: Ruotsi lähettää Libyaan hävittäjiä valvomaan lentokieltoa, Suomi jäi kotiin. Suomen aktiivinen rooli kansainvälisessä kriisinhallinnassa on ohentunut, Ruotsin näkyvyys on kasvanut.

Suomi

Kansainväliset tehtävät: Pientä Suomea on perinteisesti pidetty kansainvälisessä kriisinhallinnassa tärkeänä toimijana, ja Suomi on halunnut kehittää rooliaan myös rauhanvälittäjänä.

Libya-linjaus poikkeaa tästä linjasta, jossa on aiemmin korostunut Suomen uskottavuus ja näkyvyys kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Suomella on parhaimmillaan ollut lähes 2 000 rauhanturvaajaa operaatioissa ja YK-operaatioissa samanaikaisesti kolmenkin pataljoonan vetovastuu. Nyt suomalaisia rauhanturvaajia on 350 ja Atalanta-operaation päättyttyä enää alle 250. Atalanta on EU:n merellinen kriisinhallintaoperaatio Somalian rannikolla. Päätehtävä on suojata humanitaarisia kuljetuksia.

Vielä 2000-luvun alkupuolella Suomi oli aktiivinen ja lähti Bosniaan ja Kosovoon ensimmäisten joukossa ennen monia Nato-maita. Suomi sai ensimmäisenä Nato-rauhankumppanimaana prikaatin johtovastuun Bosniassa ja Kosovossa.

Painopiste: Voi kuvata, että Suomen maanpuolustuksesta 95 prosenttia painottuu kansalliseen puolustukseen ja 5 prosenttia kansainvälisiin tehtäviin. Suomen laissa puolustusvoimien ensisijaiseksi tehtäväksi on asetettu maanpuolustus, toiseksi virka-apu ja kolmanneksi kansainväliset tehtävät. Kansainväliset tehtävät eivät ole lähitulevaisuudessakaan tulossa puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi.

Asevelvollisuusjärjestelmä: Pakollinen varusmiespalvelus ja reserviläisiä kutsutaan kertausharjoituksiin. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia suomalaisista kannattaa palkka-armeijaa.

Puolustusmäärärahat: Tämän vuoden puolustusmäärärahat ovat 2,86 miljardia euroa.

Suhde Natoon: Suomikin on ollut mukana käytännössä kaikissa Nato-vetoisissa operaatioissa, vaikka ei nyt Libyaan lähtenytkään. Nato-yhteistyö on otettu huomioon kalustossa.

Ruotsi

Kansainväliset tehtävät: Ruotsilla kansainväliset tehtävät ovat selkeästi etusijalla. Aktiivinen osallistuminen Libya-operaatiossa tukee Ruotsin linjausta.

Afganistanissa ovat sekä Suomi että Ruotsi, mutta Ruotsi on selkeästi näkyvämmin ja alueellisten jälleenrakennustiimien vetovastuussa.

Ruotsin joukkojen vahvuus Afganistanissa on 500, Suomen 195.

Painopiste: Ruotsi panee paukut kansainvälisiin tehtäviin. Maavoimat on lähes ajettu alas. Vielä aiemmin Ruotsilla oli ilmavoimien lentotukikohtia yli 20, nyt enää kolme eli saman verran kuin Suomella.

Asevelvollisuusjärjestelmä: Ruotsi on käytännössä lakkauttanut asevelvollisuuden. Kukaan ei mene armeijaan, eikä ketään kutsuta kertausharjoituksiin.

Vuonna 2014 Ruotsilla on 50 000 ammattisotilaan joukko. Puolustusasiantuntijat ovat pelänneet, että heistä tulee Ruotsissa uusi matalapalkkaluokka, eikä ammattisotilaita saada värvättyä tarpeeksi. Joitakin asiantuntijoita huolestuttaa Ruotsin maavoimien kutistuminen.

Puolustusmäärärahat: Ruotsin määrärahat ovat huomattavasti Suomea suuremmat. Tänä vuonna rahaa on 40,6 miljardia kruunua eli 4,6 miljardia euroa. Selitys löytyy Ruotsin puolustusteollisuudesta, jonka tutkimus- ja kehitystyö imee rahaa. Ruotsilla on aina ollut huippuluokan kalusto.

Ruotsin tiedotusvälineissä ehdittiin jo arvioida, että Libyaan lähteminenkin on osa ruotsalaisten Jas Gripen -hävittäjien markkinointia.

Suhde Natoon: Ruotsin mukaanmenosta Nato-vetoiseen operaatioon ei kannata vetää johtopäätöksiä Nato-myönteisyyden kasvamisesta Ruotsissa.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoita puolustusministeriöstä ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Hannamari Ahonen

Mitä mieltä olet, väistikö Suomi vastuuta, kun ei lähtenyt Libyaan? Kerro kantasi!