Puheenaihe: Ota oikeus omiin käsiin?
- Akaalainen kirjailija ja Ihmiset-liitteen kolumnisti Päivi Alasalmi joutuu maanantaina käräjille vastaamaan syytteisiin, jotka koskevat kunnanloukkausta, uhkailua sekä vahingontekoa ja näpistystä.
Tapaus: Tunnettu kirjailija raivostui lapsensa ”kiusaajan” vanhemmille, meni ja rikkoi maisemaikkunan potkulaudalla. Aamulehti.fi:n keskustelussa yli 200 henkeä hurraa kostoon turvautuneelle akaalaiselle kulttuurihenkilölle.
Mitä mieltä nuorten kanssa toimivat ovat kiusaamisesta ja oman käden oikeudesta?
Petri Jokinen
Tamperelainen lähi- ja koulupoliisi
Tähän ei ole yhtä suoraa vastausta, koska jokainen tapaus on erilainen. Olen ollut pitkään koulumaailmassa, ja koulut hoitavat kiusaamista eri aktiivisuudella.
Auttavia tahoja löytyy vielä sen jälkeen, kun koululta ovat keinot lopussa kiusaamisen lopettamiseksi. Ongelma on siinä, että apua täytyy itse osata pyytää, jos koululla ei ole toimintakulttuuria yhteistyöstä poliisin tai lastensuojelun kanssa.
Näitä auttavia tahoja ovat muiden muassa poliisi ja lastensuojelu. Jos kiusaamisessa on tullut fyysisiä vammoja tai omaisuusvahinkoja, niin olemme vieneet paljon tapauksia myös sovittelutoimistoon.
Poliisina olen ollut selvittämässä monta kiusaamistapausta vuosien mittaan. Joskus olemme joutuneet toppuuttelemaan myös kiusatun vanhempia, ettei kannata päästää suustaan ihan mitä tahansa. Yhtään tapausta ei ole kuitenkaan mennyt oikeuteen asti.
Jos kiusaamisesta tehdään rikosilmoitus, niin poliisi käsittelee sen normaalina prosessina muun selvittelyn rinnalla.
Vanhemmilla voi olla nykyään sellainen olo, ettei apua saa. Näppituntumani on, että kaikki oppilaitokset eivät nykyään lähde purkamaan kiusaamistapauksia. Ymmärrän myös kiusaajan vanhempia. Voi olla vaikea uskoa, että oma kullannuppu kiusaa jotakuta.
Metsämarja Aittokoski
Turkulainen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja
Olen pohtinut koulukiusaamista viimeiset kolme vuotta, kun olen tehnyt taustatutkimusta Ylelle tekemääni tv-sarjaan Jotain rajaa. Tärkein asia, jonka löysin prosessin aikana, on vertaissovittelu. Se on käytössä Suomenkin kouluissa. Sovittelussa molemmat osapuolet tulevat kuulluksi. Siinä tehdään kiusaajan ja kiusatun sopimus, jonka toteutumista seurataan.
Tässä on tullut Päivi Alasalmelle kokemus, että hän ei tule kuulluksi.
Olen itsekin törmännyt ongelmaan kouluilla. Tuntuu siltä, että opettajat torjuvat keskustelua kiusaamisesta.
Näen, että kiusatun vanhempien on hyvä kohdata kiusaajan vanhemmat, mutta ei Alasalmen tapa johda mihinkään. Onhan niitä vanhempia, jotka opettavat lastaan lyömään takaisin. En usko, että sillä tavalla yhteiskunnastamme tulee parempaa paikkaa. Sen sijaan sovittelu on huikean hyvä juttu, sitähän Martti Ahtisaarikin tekee tuloksekkaasti.
Jorma Ojala
Valkeakosken Roukon koulun rehtori
Toimintatapana suora toiminta voi olla hyvinkin tehokas, jos se tehdään hyvässä hengessä. Koulun edustajana kuitenkin suosittelen, että pääsääntöisesti koulu toimii välittäjänä ja puskurina kiusaajan ja kiusatun välillä. Huoltajien välillä voi olla suurta tunnetta, ja hyvästä yrityksestä voi tulla katastrofi.
Itse isänä ymmärrän Alasalmen kuvaileman teon.
Vanhempana minun pitäisi kyllä kovasti purra hammasta, jos tällainen tilanne tulisi vastaan. Mutta jos itse syyllistyy väkivaltaan tai ilkivaltaan, niin silloin on tavallaan jo hävinnyt.
Alasalmen teko kuvastaa yhteiskunnallista tilannetta.
Ihmisten yksilöllisyys on lisääntynyt, myös koulumaailmassa. Nykyinen yhteiskunta korostaa yksilöllistä ratkaisukykyä. Aina täytyisi kuitenkin muistaa, että missään tapauksessa ei ole oikein tehdä vahinkoa toiselle tai toisen omaisuudelle.
Marko Hamilo
Helsinkiläinen tiedetoimittaja ja tietokirjailija
En haluisi elää sellaisessa yhteiskunnassa, missä oman käden oikeus on ainoa vaihtoehto, mutta näyttää siltä, että joissain kouluissa se on ainoa vaihtoehto. Alasalmen tekoon on helppo samastua, vaikkei sitä hyväksyisikään.
Taipumus turvautua oman käden oikeuteen on ihmislajin luonnollinen piirre.
Pystymme hillitsemään tätä taipumustamme vain, jos oikeusvaltio huolehtii väärintekijän rankaisemisesta puolestamme. Jos uhri ei luota saavansa oikeudenmukaista hyvitystä instituutioilta, hän palaa ihmisen psykologiseen luonnontilaan.
Tässä ei ole mitään erityisen suomalaista, eikä tämä liity mitenkään erityisesti koulukiusaamiseen.
Koulukiusaaminen tosiasiallisesti hyväksytään edelleen, vaikka retoriikan tasolla julistettaisiin nollatoleranssia. Emme ole vieläkään päässeet eroon sekä tekijän että uhrin psykologisoinnista. Uhrin yksilöllisillä ominaisuuksilla ei pitäisi olla mitään väliä.
Oikeus häiriöttömään opetukseen ja fyysiseen koskemattomuuteen on kaikilla lapsilla, aivan samoin kuin seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille naisille kaikkina aikoina, myös minihameisille perjantai-iltana puistossa.
Uhrin syyllistämisessä koulukiusaamiskeskustelu muistuttaa asenteita raiskaukseen 30 vuotta sitten.
Sovittelua pidän hölmönä keinona puuttua koulukiusaamiseen.
Kiusatun intressissä on ehkäistä kiusatuksi tuleminen tulevaisuudessa. Mitä todellisia vaihtoehtoja hänellä on sovittelutilanteessa?
Hänen on oltava kiusaajalleen mahdollisimman kiva, tai muuten... Samoista syistä sovittelua on vähennetty väkivaltarikoksissa.
Tausta: Oikeusjuttu
Koulun raportin mukaan akaalaisen kirjailijan Päivi Alasalmen alakouluikäistä poikaa oli viime syksynä kiusattu jo kolme vuotta. Kiusaaja oli samanikäinen poika.
Alasalmi piti kymmenen päivää ”kiusaamispäiväkirjaa” ja meni puhumaan asiasta kiusaajan äidille paikallisen Siwan pysäköintipaikalla. Vastapuoli ei suostunut keskustelemaan, ja Alasalmi myöntää käyttäneensä kovaa kieltä 1,5 litran tyhjää muovipulloa heilutellen.
Kirjailijan malja läikkyi yli, kun hänen poikansa ei enää halunnut mennä kouluun. Hän otti taksin ja ajoi kiusaajan kotiin näyttääkseen päiväkirjaansa hänen äidilleen. Kun ovea ei avattu, Alasalmi heitti käteensä sattuneen potkulaudan ikkunaan, joka meni rikki. Alasalmi hyppäsi taas taksiin, ajoi järven rantaan ja heitti mukaan ottamansa potkulaudan veteen.
Alasalmea syytetään maanantaina 28.4. käräjäoikeudessa kunnianloukkauksesta, laittomasta uhkauksesta ja vahingonteosta sekä näpistyksestä.
Lue myös Aamulehden juttu IS: Kirjailijaäiti haukkui lapsensa kiusaajan äidin - Sai neljä syytettä
Kouluissa on mahtava ja toimiva syteemi kiusauksen vähenemiseksi. Samaa voisi käyttää laajemminkin. Esimerkki lapsi A kiusaa lasta B:tä. Lapsi A:ta kuunnellaan ja pyritään ymmärtämään kuinka vaikeaa hänellä on. Lapsi B:tä siirretään johonkin toiseen kuoluun niin että kiusaaminen loppuu.
Esimerkki aikuismaailmasta, Mies A raiskaa naista B. Miehelle järjestetään keskusteluja ja terapiaa kun nainen B pakkisiirretään eri kaupunkiin otta hän ei enää aiheuttaiisi raiskauksia.
Ilmoita asiaton kommentti