Puheenaihe: Kun ihmisen korvaa kone, kenen elämä helpottuu?
- Asiakkaan työ lisääntyy koko ajan. Bensapoikia ei ole näkynyt aikoihin, naurahtaa Jorma Leinonen tankatessaan Pirkkalan ABC:llä. Sepa-systeemin vaatima katteenvaraus sujuu kajaanilaiselta jo hyvin. Ikäihmisille homman op
1 Tietotekniikka ja automatisoituminen helpottavat elämää.
Joo, mutta kenen elämää? Ei ainakaan maksavan asiakkaan.
2 Automatisoitumisen ansiosta yhä useampi asia teetetään asiakkaalla, joka menee kauppaan tai muuhun liikkeeseen muka palveltavaksi.
Lopulta asiakas palvelee kauppiasta, tukkuliikettä ja pankkeja, joiden rahaliikenne ja muu logistiikka kyllä nopeutuu tietotekniikan ansiosta.
3 Esimerkki: ostoksilla marketissa. Ensin nostelen tavarat yksi kerrallaan kaupan hyllyistä ostoskärryyn. Sitten asetun kassajonoon, nostelen kunkin tavaran taas yksitellen hihnalle ja kassan jälkeen taas hihnalta kasseihin. Kantaakseni ne sitten autoon ja autosta kotona jääkaappiin ja muihin varastointitiloihin.
Viisi vaihetta palvelutoimialan asiakkaana, ja palvelua saan sen verran, että ystävällinen kassanhoitaja avaa minulle valmiiksi muovikassit, joita tavallinen nakkisormi ei niiden sähköisyyden takia tahdo saada auki.
Maksutapahtuma taas menee näin: Ensin bonuskortti maksulukulaitteen oikeassa reunassa olevaan rakoon liu’uttamalla. Sitten pankkikortti saman laitteen yläosassa olevaan reikään. Sitten näppäilyt: debit vai credit, odottelua, tunnusluvun näppäily, mahdolliset korjaukset ja lopulta kortit takaisin lompakkoon.
Asiakas tekee työtä, mutta kassan paineita se ei paljon helpota.
Korkeintaan hän saa aina kunkin maksajan kohdalla 15 sekunnin toimettomuustauon työhönsä asiakkaan tunatessa korttiensa kanssa lukijalaitteella.
4 Aikoinaan haaveilin järjestelmästä, jossa ostokset nostettaisiin hyllyistä suoraan kassiin ja hinnat luettaisiin niin ettei tavaroita tarvitsisi nostella vielä lisäksi kahteen kertaan kassalla. Joku jopa kertoi joskus, että tällainen järjestelmä olisi luotavissa.
Palvelevia kassatyöntekijöitä systeemi tekisi tarpeettomiksi. Mutta siihen suuntaan ajaa myös tämä nykymenetelmä, jossa asiakas höylää kortit ja hoitaa muut näpyttelyt.
5 Uusi esimerkki: polttoaineautomaatillakin korttipeli on mutkistunut entisestään.
Uuden Sepa-alueen käytännön takia pitää bonus- ja pankkikorttien syöttämisen jälkeen vielä valita maksimisumma, jolla aikoo tankata. Myyjä kun haluaa takeet asiakkaan maksukyvystä, ja asiakkaan on tehtävä työ maksukykynsä todistamiseksi.
6 Kotona siirryn kolmannen palvelun pariin. Suoritan lähtöselvityksen lentomatkalle.
Nyt siis teen hommia, joita ennen teki lentoyhtiön tai matkustajapalvelufirman virkailija lentoasemalla.
Jos en tee, saan maksaa kentällä palvelusta kymmeniä euroja lisää vielä sen päälle, mitä olen lentolipuista pulittanut.
Sähköisen lähtöselvityksen aikana muun muassa vastaan itse itselleni kysymykseen ”oletko pakannut matkatavarasi itse?
Vastaan siis siitä, että olen lentoyhtiölle ja -henkilöstölle sekä kanssamatkustajille turvallinen.
7 Nyt kuitenkin näen, mitä hyötyä minulle on tekemästäni työstä. Halpalentoyhtiön tiketit ovat sen verran edullisia verrattuna perinteisten lentoyhtiöiden tuotteisiin, että asiakaskin tajuaa eron.
Kun halpalentoyhtiön varausohjelma samalla kertoo minulle, kuinka paljon mistäkin asiasta joudun maksamaan jos en tee siitä itse, naputtelen tietoja päätteelle ihan auliisti.
Toimisipa sama logiikka myös ruokakaupassa!
8 Vielä: Kirjastossa teemme koko ajan entistä enemmän itse asioita, joita varten on ollut olemassa kirjastonhoitajia.
Joissain virolaisissa ravintoloissa asiakkaat kuulemma kaatavat itse oluensakin hanasta tuoppiin. Pura siinä sitten murheita baarimikolle kun kumppanina on vain digitaalinen juomanlaskija.
Seuraavan kerran kun joku esitelmöi palveluyhteiskunnan läpimurrosta, pyydän lisäämään sanaan etuliitteen itse-.
Aamulehti
Mitä mieltä sinä olet, tuhoaako tekniikka palvelun? Kommentoi!
Asiakas tekee asiakaspalvelutyötä ja joutuu vielä maksamaan siitä, kaikilla ei ole edes pankkiautomaatteja lähistöllä... Irlannin pankkien auttaminen on tärkeämpää kuin "yksinkertaisten" suomalaisten tasa-arvon edistäminen.
Esim automaattitunnistuksessa on riskinsä, muista nyt kaikki tunnukset ja valvo niitä taitavien rikollistenkin varalta. Siinä myös ihminen poisoppii henkilöllisyytensä tunnelastit, olemme vain numeroja. Vanhat ihmiset vastustavat usein systeemiä eniten, ja niinpä heitä pidetään sen vuoksi yhteiskuntaamme huonosti sopeutuneina, "vanhentuneina". Automaatiolla on etunsa ja haittansa, automaation tulisi palvella ihmistä, se tulisi kehittää käyttäjäystävälliseksi.
Juuri nyt puhutaan rasismista ja unohdetaan yhteiskunnassamme vapaasti rehottava ja lisääntyvä, varsinkin vanhempiin tai muuten teknokulttuurin ylivaltaa vieroksuviin kansalaisiin kohdistuva ikä- ja teknorasismi.
Oppilaitokset ovat oma lukunsa, lasten unohduksetkin tiedotetaan tietokoneohjelmalla, vaikka pienet jutut voisi unohtaa ja tiedottaa merkitykselliset asiat soittamalla, jolloin olisi aitoa sosiaalista vuorovaikutusta ihmisten ohjelmoinnin sijaan.
Ilmoita asiaton kommentti