Puheenaihe: Tässä syy, miksi narkolepsia yllätti
Kuusi perustelua, miksi narkolepsia yllätti.
Arkkiatri Risto Pelkonen kannatti reilu vuosi sitten suomalaisten laajaa rokottamista sikainfluenssaa vastaan. Rokotusvaiheessa kukaan ei tiennyt Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian yhteydestä.
Keskimäärin Suomessa diagnosoidaan vuosittain muutama narkolepsiatapaus. Rokotusten jälkeen narkolepsiatapauksia on ilmennyt jo kuutisenkymmentä, joista pääosa lapsilla ja nuorilla. Narkolepsia on loppuelämän kestävä aivosairaus, joka vaikuttaa sairastuneen nuoren tulevaisuuteen ammatinvalinnasta alkaen.
Kannattaisiko arkkiatri Pelkonen edelleen väestön laajaa rokottamista, ja mitä mieltä arkkiatri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja rokotuksen valmistaneen lääkeyrityksen GlaxoSmithKlinen yhteyksistä?
1 Ennakointi vaikeaa. – Jälkeenpäin on tietenkin helppo olla viisas, mutta rokotteen narkolepsiayhteydestä ei voinut olla aavistustakaan. Vaikka olisi tutkittu etukäteen isompikin joukko, narkolepsiayhteys ei olisi todennäköisesti selvinnyt. Sen selvittämiseksi olisi pitänyt olla tutkittavana hyvin suuri populaatio.
– Suomen lisäksihän narkolepsiatapauksia on ollut myös Ruotsissa ja Islannissa. Mistä johtuu, että vain kolmessa maassa on narkolepsiatapauksia? Hyvä puoli on, että tästä voi ottaa oppia tulevaisuudessa.
2 Kytkyt lääkeyhtiöihin pois. Suomalaisille annettu Pandemrix-rokote tilattiin lääkejätti Glaxo-
SmithKlinelta. Päätös rokotteen hankkimisesta tehtiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Mutta juuri nimenomaisen rokotteen tilaamista suositteli asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kävi ilmi, että THL:llä oli muutenkin mittavaa yhteistyötä samaisen GlaxoSmithKline-lääkeyrityksen kanssa. THL toteuttaa Glaxo-
SmithKlinen toimeksiannosta 12 miljoonan euron pneumokokkirokotetutkimusta. Tämän rokotetutkimuksen vastuuhenkilö on rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi, joka myös asiantuntijana suositteli Pandemrix-rokotetta sikainfluenssaa vastaan.
– En usko, että tällä kytkyllä oli rokotteen tilaamisessa mitään merkitystä. Terhi Kilpi on ihailtavalla tavalla ottanut vastuuta julkisuudessa. Häntä ei pidä syyllistää. Tieteellisessä yhteisössä tultiin myös tulokseen, että THL:llä ei ollut jääviysongelmaa. Mutta kauneusvirhe se on, että viranomainen, joka on päättämässä rokotteesta, tekee yhteistyötä lääkefirman kanssa.
3 THL:n rooli. Jo syksyllä Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Timo Vesikari kritisoi ylipäänsäkin sitä, että lääkefirman toimeksiantamien lääketutkimuksien tekijänä on THL:n kaltainen viranomainen.
– Parempi on, että pysyvät erillään. On parempi, että lääkefirman tutkimuksia tekevät puolueettomat tutkijat, eivät päätöksiä tekevän viranomaisen, THL:n, tutkijat.
– Lääketutkimuksia voi tehdä esimerkiksi juuri Tampereen rokotetutkimuskeskus, joka ei ole viranomaisen roolissa.
4 Narkolepsia-yhteyden jatkotutkiminen.
– Käsittääkseni THL:n lisäksi narkolepsia-yhteyttä on tutkimassa myös muita tutkijoita.
Kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan siitä, että tutkimustulokset eivät olisi luotettavia ja, että THL:lla olisi jääviysongelma.
5 WHO:n ”diktaattoripäätös”. – Kansainvälinen päätöksentekoprosessi sikainfluenssassa oli erikoinen. Päätöksen pandemiaksi julistamisessa ja rokotuksista teki YK:n terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja Margaret Chan hyvin pienen piirin kanssa. Sikainfluenssan vaarallisuusasteeksi määritettiin viisi. Se oli hyvin diktatorinen päätös. Toki jokainen maa itse päätti rokotuksista WHO:n pandemiajulistuksen jälkeen.
6 Korvaukset. – Narkolepsiaan sairastuneiden lasten perheille pitää antaa sekä tukea että korvaus. En osaa sanoa, millainen korvaus. Mutta sensuuruinen korvaus, että sillä on oikeaa merkitystä perheille, ei vain nimellistä korvausta.
Ota kantaa
Luotatko vielä rokotteisiin? sähköpostitse nakokulma@aamulehti.fi
"- sikainfluessa ei ollut espanjantauti.
- sikainfluessa ei ollut tappava influenssapandemia.
- sikainfluessa oli vähemmän vaarallinen kuin normaali kausi-influessa."
- Sikainfluenssan virustyyppi H1N1 on sama kuin espanjantaudissa. Etukäteen ei ollut mitään syytä olettaa, että virus olisi nyt vähemmän vaarallinen.
- Sikainfluenssa oli siten potentiaalisesti tappava pandemia. Onneksi se ei sellaiseksi osoittatunut. Jälkiviisaus on toki helppoa ja sitähän onkin riittänyt.
- Sikainfluenssa ei ollut vähemmän vaarallinen kuin kausi-influenssa.
Sopivasti päivän Helsingin-Sanomissa Pohjois-Karjalan keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri kertoo useista hyväkuntoisista nuorista ja keski-ikäisistä potilaista, joilla oli sikainfluenssan aiheuttama hengitysvajausoireyhtymä.
Sille oli tunnusomaista rajulla voimalla etenevä keuhkovaurio ja sen aikaansaama hapenpuute. (Myös espanjantauti tappoi juuri tällä tavalla ja nimenomaan nuoria ja hyväkuntoisia. Kausi-influenssa iskee lapsiin ja vanhuksiin.)
Teho-osastoilla kaikki tietotaito piti laittaa peliin näiden potilaiden pelastamiseksi. Tämä pelottava tauti on viime ja kuluvan talven aikana tullut hyvin tutuksi maamme muillakin teho-osastoilla, kertoo ylilääkäri.
Hän päättää kirjoituksensa: "Rokotuspäätösten järkevyyttä arvioitaessa pitää muistaa, että sikainfluenssa ei ole mikä tahansa banaali flunssa".
Ilmoita asiaton kommentti