Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
- Emmi Itäranta voitti Teoksen kirjoituskilpailun romaanillaan Teemestarin kirja.
Puhtaan veden loppuminen maailmasta on uhkakuva, jota on ennustettu jo pitkään. Ei siis ihme, että tuohon uhkakuvaan perustuva romaani toimii tavattoman hyvin.
Tamperelaistaustaisen Emmi Itärannan esikoisromaani Teemestarin kirja voitti viime vuonna Teoksen fantasia- ja scifi-kirjallisuuskilpailun ja sai suurta suitsutusta palkintoraadissa istuneelta Johanna Sinisalolta.
Romaani sijoittuu kaukaiseen tulevaisuuteen, missä sotilasdiktatuuri kontrolloi arvokkaita vesivaroja ja veden loppuminen on alituinen uhka. Vesistöjen kuivuminen on muokannut maanosia, ja vanhat valtiot ovat kadonneet.
Kiehtova teerituaali
Ikiaikaisissa rituaaleissa, niihin liittyvien sääntöjen noudattamisessa ja kunnioituksessa on aina jotain hyvin kiehtovaa, mystistäkin. Teemestarin kirjalle teerituaali antaa verkkaisen rytmin. Se myös kehystää tarinan salaperäisyydellä.
Vain vuosia harjoitellut mestari ymmärtää kaikkien teeseremonian vaiheiden merkityksen, mutta lukijalle tarjoutuu mahdollisuus kurkistaa tuohon suljettuun maailmaan.
Noria on vihkiytynyt teemestarin työn salaisuuksiin isänsä opissa vuosien ajan.
Valmistujaisseremonian lähestyessä hän saa kannettavakseen tiedon, joka vaarantaa hänen henkensä.
Kallisarvoinen vesi
Ensin Norian äiti matkustaa töihin mantereen toiselle puolelle, sitten hänen isänsä sairastuu ja kuolee. Nuori teemestari jää yksin harjoittamaan ammattiaan maailmaan, jossa vesi on kaikkein kallisarvoisinta valuuttaa.
Itäranta on rakentanut hienon jännitteen pahan vesipulan ja vedestä elävän ammatin harjoittamisen välille.
Vastakkain asettuvat yksilön oikeudet ja mahdollisuudet kaikkialla valvovien sotilaiden silmien alla sekä toisaalta ihmisen itsekkyys suhteessa velvollisuuksiin yhteisöä ja muita ihmisiä kohtaan.
Teemestarin kirja on upea lisä suomalaisen spekulatiivisen kirjallisuuden kentällä ja antaa odottaa kirjoittajaltaan paljon myös tulevaisuudessa.
Sanna Sevänen
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja.256 sivua. Teos 2012.






