Åsa Lantz: Kiinalainen tyttö

Mietitään, mikä on hirveintä, mitä naisen alapäälle voi tehdä. Vähän kuin kirjailija olisi pannut voimansa peliin ja koettanut keksiä maailman ällöttävimpiä asioita. Astuupa mukaan sikiö jos toinenkin. Ihmisiä kuolee.

Kirja ei toki ole pelkästään tätä. Mukana on puoliepäonnistunut biseksuaalisuuteen kallellaan oleva homo teatteriohjaaja, jolla on poliisimies. Tämä ohjaaja-näytelmäkirjailija alkaa leikkiä yksityisetsivää. Kiukkuinen toimittajaisä saa auttaa.

Kiehtovin henkilöistä on tietysti kiinatar Yi Young: tinkimätön, taiteellinen, kovia kokenut, vetovoimainen. Ja hänellä on salaisuus.

Taiteilija Yi Young on ohjannut kolmiosaisen dokumentin, jonka tulevia paljastuksia kaikki niin Kiinan kuin ruotsinkin liikemaailmaa, ihmissalakuljettajia ja hallitusta myöten tuntuvat pelkäävän. Salaisuutta kudotaan auki näyttämällä dokumentti, sitten odotetaan seuraavaa jaksoa. Käydään välillä tarkastelemassa ministerin ihmissuhdekriisijä.

Jos dekkareihin on uskominen, ruotsalaisen lintukodon pimeällä puolella on paljon enemmän vipinää kuin itse paraatipuolella.

Stockholm noir -tyylilajin itselleen keksinyt ruotsalainen dekkaristi Jens Lapidus tekee itselleen tavaramerkkiä siitä, että hän kuvaa kansankodin kääntöpuolta, tämän päivän ruotsalaista yhteiskuntaa.

Syksyllä myös Liza Marklundin kahdeksannessa Annika Bengtzon -jännärissä nuoria naisia murhataan Tukholman lähiössä.

Åsa Lanzin Kiinalaisessa tytössä on kansainvälisten salaliitoteorioiden makua ja koko ajan sellainen aaninki, että poliitikot ja valtaapitävät tahot varmasti huijaavat meitä. Uusi integraatioministerikin on mukana kuvioissa.

Kiinalainen tyttö on makuuni juonellisesti alkuun liian laajalla lillutteleva, vihjaavuudessaan sekava. Kyllä kirja mukanaan vie, muttei tempaamalla.

Anu Ala-Korpela

Åsa Lantz: Kiinalainen tyttö

Suomentanut Marja Kyrö.
645 sivua. Tammi, 2011.