Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: Värssyjä sieltä ja täältä, Hiski Salomaan elämä ja laulut

Kukapa suuriin ikäluokkiin kuuluva suomalainen ei muistaisi lapsuudestaan tätä: Ensin soi jykevästi Oskar Merikannon komea Vielä niitä honkia humisee, minkä jälkeen sinivalkoinen ääni Pekka Tiilikainen totesi kumeasti, että ”hyvää iltaa, metsien miehet”...

Sitten soitettiin metsätyömiesten toivelevyjä, joista suosituin oli Hiski Salomaan Lännen lokari, jossa amerikansuomalainen metsuri (eng. logger) ylpeilee käyneensä muun muassa Piuttissa, Luisissa, Retulaatsissa ja Miiamissa.

Tiilikainen lopetti Metsäradion juontamisen 1965, ja Hiskiä kuultiin enää niin harvoin, että hän on nykynuorisolle jokseenkin tuntematon suuruus. Pienen renessanssin määkien nenäänsä laulava Salomaa koki 1970-luvulla, jolloin vasemmistonuorten poliittinen laululiike ihastui hänen Vapauden kaihoonsa.

Olisi ollut kiva saada lukea Hiski Salomaan (1891–1957) ensimmäinen varsinainen elämäkerta vähän lähempänä hänen elämäänsä, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Kolmekymppisten Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen Värssyjä sieltä ja täältä pureutuu Hiskin lauluihin, mutta pystyy kertomaan yllättävän vähän hänen arkisesta elämästään. Laulujen sanoja analysoidaan niin hartaasti ja asioita toistellen, että kustannustoimittajalta olisi toivonut vähän raskaampaa kättä.

Heikko lähtökohta

Hiski Salomaa syntyi Kangasniemellä Savossa Hiskias Möttönä. Hän oli avioton lapsi, mutta kylällä tiedettiin mainiosti, että hänen isänsä oli hänen äitinsä siskon aviomies. Ei kovin kaksinen lähtökohta.

Hiski lähti vuonna 1909 parin kaverinsa kanssa etsimään leveämpää leipää ison veden takaa ja päätyi aluksi Michiganin Hancockiin, missä asui siihen aikaan runsaasti suomalaissiirtolaisia. Hän tapasi pian Varsinais-Suomesta Vehmaalta lähteneen Aini Saaren ja meni hänen kanssaan naimisiin.

Hiski elätti lapsettoman perheensä äitinsä kouluttamana taitavana räätälinä, mutta alkoi nopeasti saavuttaa mainetta hauskana kuplettilaulajana ”haaleilla” eli suomalaissiirtolaisten kokoontumispaikoissa.

Tannerin kannoille

Hiski Salomaa on tänään varmasti tunnetuin amerikansuomalaisista laulajista, mutta se johtuu lähinnä Metsäradion tuomasta kuuluvuudesta.

Ennen sotia suomalaishaaleilla esiintyi Hiskiä suositumpiakin suomalaissyntyisiä viihdyttäjiä, mutta Lännen lokari, Vapauden kaiho ja Tiskarin polkka nostivat hänet synnyinmaassaan J. Alfred Tannerin, Rafu Ramstedtin ja kumppanien kannoille.

Olli Helen

Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen: Värssyjä sieltä ja täältä, Hiski Salomaan elämä ja laulut

397 sivua. Teos 2011.