Jerry A. Coyne: Miksi evoluutio on totta
- Kirahvin aivoista kurkunpäähän kulkevan kurkunpäähermon pitkä matka kaulan pohjan kautta on yksi luonnon kelvottomimmista saavutuksista. Jos joku olisi hermon reitin suunnitellut, olisi se varmasti toteutettu järkevämmin
Jos suhtaudut epäilevästi evoluutioteoriaan ja haluat tietää, mistä siinä todella on kyse, lue ihmeessä tämä tänään suomeksi ilmestynyt kirja.
Evoluutiobiologi Jerry A. Coynen Miksi evoluutio on totta on yksi parhaista evoluutioteoriaa kansanomaisesti käsittelevistä kirjoista.
Coyne esittää monia vahvoja todisteita siitä, miksi evoluutio on tieteellinen tosiasia eikä ”vain teoria”. Hän korjaa kirjassaan myös monia evoluuti oon liitettyjä väärinkäsityksiä. Esimerkiksi sen, että ei Charles Darwin keksinyt evoluutioteoriaa: hänen aikanaan moni muukin oli asiasta jo jyvällä.
Sen sijaan Darwin löysi evoluutiota ohjaavan mekanismin: luonnonvalinnan. Luonnonvalinnan ansiosta lajit ovat miljoonien ja taas miljoonien vuosien kehityksen tulosta. Ei niitä kukaan ole sen kummemmin suunnitellut.
Ei edes meitä ihmisiä. Me olemme tulosta niistä samoista prosesseista, jotka ovat muokanneet kaikkea elävää maapallolla. Alkumme on siinä samassa noin 3,5 miljardia vuotta sitten ilmaantuneessa molekyylissä, mistä kaikki elämä on versonut.
Toinen iso väärinkäsitys on, että luonnonvalinta perustuisi sattumaan. Ei perustu: evoluutio on sekoitus sekä sattumanvaraisuutta että lainalaisuuksia.
Jumaluus ei luo lajeja
Coyne arvostelee niin kutsutun älykkään suunnittelun edustajia, sillä he johtavat ihmisiä harhaan jakamalla taitavasti vääristynyttä kuvaa evoluutiosta. Coynelle älykäs suunnittelu on vain luomisopin kierrättämistä. Evoluutio korvataan järjettömällä väitteellä, että jokin yliluonnollinen jumaluus olisi luonut lajit.
Coynelle yliluonnollinen on sama kuin tutkimuksen päättyminen. Älykäs suunnittelu perustuu uskomuksiin, ei tieteeseen. Se takertuu kiistoihin ja yksityiskohtiin, mutta pitäviä tieteellisiä todisteita oman näkemyksensä puolesta se ei esitä.
Yksi älykkään suunnittelun keskeinen väite on, että evoluutio on ”vain teoria”.
Evoluutioteoria on teoria elämän monimuotoisuutta tuottavista prosesseista. Se on joukko tarkkaan harkittuja väittämiä, joista monia on koeteltu ja ne ovat koettelun kestäneet. Se esittää myös todennettavissa olevia ennusteita. Ja kiistely kuuluu asiaan, sillä tieteenala, jonka piirissä ei kiistellä on paikoilleen juuttunut tieteenala.
Tämä kaikki on evoluutioteoriassa toteutunut, mikä tekee siitä tosiasian. Ja todisteita, Luoja paratkoon, niitä tämä kirja on pullollaan.
Vesa Vanhalakka
Jerry A. Coyne: Miksi evoluutio on tottaVastapaino 2011, 359 sivua.
Kannamme todisteita evoluutiosta
Ihmisellä puhumisen ja nielemisen mahdolliseksi tekevä aivoista kurkunpäähän kulkeva kurkunpäähermo on liian pitkä: noin 90 senttimetriä 30 senttimetrin sijasta. Kirahvilla sama kurkunpäähermo on peräti neljä ja puoli metriä pitempi kuin suorin ja järkevin reitti.
Koska hermon reitti on sekä ihmisellä että kirahvilla sama, se on peritty yhteiseltä esi-isältä.
Coynen mielestä kukaan ei suunnittele näin huonosti. Siksi kyseiset piirteet ovat kehittyneet luonnonvalinnan ja evoluution avulla. Vastaavia esimerkkejä kirjassa on paljon.
Ihmisalkion kehittyessä kohdussa siinä ilmenee monia piirteitä, jotka sitten katoavat tai muuttuvat.
Ne ovat jäänteitä kantamuodoista.
Selkärankaiset aloittavat kehityksensä näyttäen kalan alkiolta, sillä kannamme yhä kalan kaltaisten esivanhempiemme geenejä ja kehitysohjelmia. Siksi nisäkkäiden, myös ihmisen, pää muodostuu samoista osista, joista kaloilla muodostuvat kidukset.
Kädellisistä esi-isistämme muistuttaa puolestaan kohdussa olevan ihmissikiön kuusi kuukautta hedelmöityksen jälkeen peittävä ja noin kuukautta ennen syntymää katoava hentoinen karvapeite.
Mikään ei viellä todista että evoluutio olisi tapahtunut ainoastaan maapallolla ja että elämä ylensäkin olisi alkanut täältä. Ei ole siis tiedettä väittää moista.
Kurkunpäät ovat vallan mainiosti olleet kehittyneet muuallakin, ja maapallo on voinut olla vain "pelastualus" vanhemmille "sivilisaatioille", siis jonkun planeetan käydessä asuinkelvottomaksi. Esim. Mars-planeetta ym.
Jumalia voi olla useampiakin, kuten maapallolla nyt onkin, eri uskontokunnissa. Mutta kannattaako jumalaa unohtaa näissä evoluutioasioissa, onhan maailmankaikkeudessa paljon sitä mitä ei järjellä voi selittää, varsinkaan tiede. Jumalia voi olla myös vain yksi, joka hallitsee koko maailmaa, mene ja tiedä.
Ilmoita asiaton kommentti